Sunnuntai-ilta toi audingon paisteen myös audinkopojalle.
Mun hyvä kamu antoi minulle anteeksi ja taas ollaan hyviin kamui. On niin ihana ja onnellinen olotila. Olin kyllä maassa koko lauantai-illan ja sunnuntaipäivän, kun olin pahoittanut kamun mielen.
Onneksi osasin pyytää rehellisesti anteeksi häneltä omaa hölmöyttä ja kun olin loukannu häntä.
Luottamus on tärkeintä mitä tiedän, onneksi puhumalla asiat tuli kuntoon. On tärkeetä säilyttää luottamus, koska kamuja on kumminkin liian vähän ja niitä tosikamuja harvassa.
On ihanata kun audinko paistaa täydeltä taivaalta. Se tuo lämpöä ja hyvänolon tunnetta. Silloin tuntee elävänsä taas.
Nyt vaan odottaa Tuiskun konserttia 23.3 DTM:ssä, toivottavasti saan hyvän kamuni mukaan. Liput on ainakin jo hommattu. Hän päättäköön haluaako lähtee, arvosta joka tapauksessa hänen omaa päätöstään, oli se mikä tahansa.
Kaikille valoisia ja audinkoisia päiviä, kellä lomat edessä, kellä jo ohi.
