No lauantaipäivä meni kivasti..mutta ilta sitäkin heikommin. Olin yhteydessä söpöön kamuuni. Ei oikein puhe luistanu, huomasin hänen olevan vihainen minulle. Moikkas kyllä väkinäisesti..mutta ei muuta.
Minulla on ny paha olla..en tie mitä teen. Kai tässä vaan tarvii odottaa..
En tie suostuuko hän puhumaan minulle enään...Pidin ja pidän häntä edelleen hyvänä ystävänä. Olen vaan häneltä odottanu kamuna oloo, siis vaan oloa ystävänä.
Toivottavasti aika parantaa haavat. Olen kai töpänny jossakin pahasti, vaikka en ole halunnu. Olen halunnut olla oma itseni ja häntä kohtaan rehellinen. Ehkä oon sitten siinä epäonnistunu.
Pahaolo on hirvee olotila...sydäntä särkee, ei oikein pysy ajatukset kasassa. Huh...huh..kai se siitä vielä iloksi muuttuu ja saan töppäilyni anteeksi. Sitä kai olen tehnyt.
Nyt ajattelin vähän aikaa olla omissa ajatuksisssa ja kelata..
Toivottavasti saan asiani kuntoon ja söpön kamuni Tuiskun konserttiin 23.3 DTM. Hommasin liput tarkoituksella itelle ja kamulleni.
3 kommenttia
Jyripe
25.2.2007 15:29
Soita hänelle, kerro että olet pahoillasi jos olet loukannut jollakin tapaa ja pyydä anteeksi. Vaikka se voi olla joskus vaikeaa, niin usko pois, se auttaa :)
martin
25.2.2007 23:25
Kun "katsot" hyvin ja keskittyneesti ystävääsi, ymmärrät armon merkityksen.
audinkopoika
26.2.2007 10:44
Kiitos Jyripe neuvosta. Tein sen ja pyysin anteeksi häneltä.
Mikä parasta hän antoi vielä ja nyt ollaan taas puheväleissä. Jeeeees elämä on ihanata :DDDDD