Pitkä hiljaiselo bloggausrintamalla. En oo itekään osannu ajatuksiani jäsentää niin on tuntunut että ehkä se bloggaaminenkaan ei auta. Tai no, sillähän ne olis jäsentynyt mutta tuntuu että aina valitan niin ajattelin odottaa että tasottuu ajatusten vuoristoradassa.
En ees jaksanu kattoa mitä oon viimeks kirjottanu, mut luultavasti sen jälkeen on tapahtunut iha tarpeeks. Mentiin eksän kans yhteen, erottiin kai, sit vietettiin vaik mitä aikaa yhdessä lintsillä, suomenlinnassa, lapissa ja norjassa ja sit taas erottiin. Erilaisii asioita niin hirveesti hiertämässä että en tajua. No mut nyt on sellanen melko iso vihellys tehty pelin suhteen nimittäin toinen osapuoli lähti Aasiaan. That's it, 4kk täysbreikki, ajatukset rauhottuu, tunteet rauhottuu ja ehkä elämäs alkaa täysin uus jakso. Who knows, ja kuka haluaa ees tietää.
Voin sanoo että mun mielialat on menny iha samal taval ku suhde... en tiiä kumpi aina ensin. Väitän kyl että enintään puolet ongelmista oli mun aiheuttamia. No mut joo, oon nuori ja opettelen vasta elämään... kai se on nyt hyvä täs vaihees oppia. Harmi vaan että en oo vielä niin ammattimainen töissä että yksityiselämä ei vaikuttais suorittamiseen, sitä en kyl toisaalta ees haluais, mut monet palaverit ja tapaamiset on "kasvottomien" ihmisten kanssa ja siinä mikään yksityinen ei vaan sais vaikuttaa.
No joka tapauksessa, jollain sairaal taval kesä oli mun elämän paras. Kaikki ne kokemukset mitä tuli ton jäbän kans koettua on sellasia mitä en ikinä vaihtais pois, kaikki käänteet opettavaisia ja oonpahan ainakin saanu tuntea vahvasti ja paljon. Tylsäähän se ois jos ois vaan tasasta.
No, kaiken tän keskellä oon aatellu piristää itteeni ja toivotaan et siihen ei liity ainoostaan juhlimista. Suurin askel tulee olemaan tatska joka tulee huomenna pohkeeseen. Elämän eka, jännittää.
Oisko kerrankin bloggaus jossa en pelkästään valita? :P
