...aurinko paistaa kuin hulllu lettuja!
Lupaan olla valittamatta säistä vastaisuudessa, sillä kaiketi mielessäni muutakin on. On. HÄN. Ja sitten tietysti työ mutta järjestyksessä HÄN tulee ensimmäisenä.
Kesäloma painaa päälle...heh reilun kuukauden kuluttua vasta, mutta ajatukset reippaasti liitävät kohti mökkijuhannusta; itse asiassa koko lomani siellä vietän.
HÄN tulee ensivisiitille Suomeen, pitkäksi viikonlopuksi vain, koska lomansa on vasta elokuussa.
En ole sen paremmin vielä valmentanut, en itikoista maininnut, en hullusta suvustani, en vertaansa vailla olevasta mökkitrendistä, vaan yöttömän yön kauneudesta, saunasta, tyynestä järvenselästä, käen kukunnasta, juhannustaioista, perinteisistä lavatansseista, taskumatti-paukuista lavan takana, naisten hausta...kaikest siitä, jota ilman en osaa olla...onhan se osa minua, minun kokemusmaailmaani, lapsuuttani, aikuisuuttani...jotakin josta en halua luopua.
Avec ce soleil, on avait envie
De ne pas parler
De boire de la vie
A petites goulées.
Sous le ciel superbe
Le long du talus, mâchant un brin d'herbe
et jupe collée, il regardait
D'un air triophant
Ce jeune homme imberbe...
