Hyvää itsenäisyyspäivää!

Terveisiä kirkosta, Tuomiokirkosta! Puheista en mitään muista, mutta jumalanpalveluksen päätti sykähdyttävä Finlandia! Urkusoolo ja kuoro. Hieno hetki!

Kotiin kävellessäni kuljin Wiklundin ohi. Siellä on hienosti tehty mainosseinämä, jossa onnitellaan 90 vuotiasta Suomea. Seinämään on kerätty kaikki presidenttimme. Kopiot kuvista ja kuvan alla presidentin nimi ja presidenttinäoloaika. Siihen liittyi hauska huomio:

Presidenttien osalta oli kirjaimin merkitty etunimet ja sen jälkeen sukunimi. Siis tyyliin U.K. Kekkoken, näiden meidän tuttujen kesken siis UKK (tahi Urkki). Ahtisaaren kohdalla noista lyhenteistä syntyy tahatonta komiikkaa ;) tarvitsee vain tietää, että hänen koko nimensä on Martti Oiva Kalevi Ahtisaari. Tämä oli siis ikkunassa muotoa M.O.K. Ahtisaari. Onko tämä Viipurin mies siis - jälleen näin tuttujen kesken - MOKA?

Kotimatkalla testasin ensimmäisen kerran Café Brahen. Todella suuret pullat ja tuore kahvi. Mutta panin merkille heti sen, ettei se ole tällaisen sinkkumiehen paikka. Se pulla, jonka ostin, oli aivan mielettömän suuri. Sen olisi voinut kernaasti jakaa toisen kanssa ;) Ja miksipä ei vaikka neljän kimpassa? Jokaiselle olisi riittänyt. - Mutta vaikutti viihtyisältä paikalta, todella.

Nyt täytyy jatkaa juhlia. Ennen illan huipennusta (Linnanjuhlat vaiko karaoke) on silitettävä pyykit ja tehtävä ruokaa. Niin, ja ikkunalle pantava kaksi kynttilää odottamaan iltaa ja sytyttämistä.

Maailma on keskeneräinen, ihmisinä me myös. Aina löytää valittamisen aihetta kaikesta ympärilläolevasta - jos niin tahtoo. Itse kuitenkin iloitsen vapaudesta, tästä isieni maasta - minulle lahjaksi annetusta.