how i become me

Suutelee minua Alepan maitohyllyllä, jos yritettäis sitten olla ihan oikeasti yhdessä. Vie arabian rantaan valokuvaamaan ja Bristolin hämärälle parvelle, kietoutuu minuun peittojen alla. En oikein ymmärrä tätä todeksi. Et sitten pussaile muita tyttöjä enää, etkä säkään sit hei ja feisbuukkiin ei sit laiteta joo ei tarvi laittaa. Yhtäkkiä huoneessani onkin Terhi, se jonka poissaolo on kiduttanut minua kaksi pitkää viikkoa 14 pisintä päivää. Jonka sanat ovat kaikuneet korvissani, saaneet vihaamaan ja kaipaamaan. Yhtäkkiä peittoni alta näkyy taas vaaleat lyhyet hiukset, liian lyhyet se sanoo, pehmeä iho ja huoneessa vaeltaa se tuoksu joka saa pidättämään hengitystä. Pelkään että kohta herään tästä käsittämättömästä unesta ja kaikki palaa ennalleen.

Heitän avaimet parvekkeelta ja vatsaa kouristaa. Tiskaan viimeiset tiskit, avain kääntyy lukossa. Samalta se näyttää kuin ennenkin, otatko teetä ja maitoa ja sokeria, niin kuin ennenkin. Istuu liian lähellä puhuu arkipäivistä. Ei ollut helppo tulla, joo mietin pitkään että haluanko ees enää nähdä sua. anna mulle vielä mahdollisuus mä oon ollut kauhea sua kohtaan anna mun näyttää että en oo sellainen se sanoo ja olen täysin voimaton. Pelkäsin niin että menetän sut että ajoin sut pois mun luota. Istun sohvan käsinojalla ja tiedän että nyt mun pitää pyytää sitä lähtemään nyt mun pitää sanoa että tää on liian myöhäistä nyt mua on sattunut jo liikaa mee nyt vaan. Peittelen sen viereeni ja sammutan valot. Valvon puhtaissa lakanoissa, siirrän vaaleat hiukset korvan taakse ja katson kuinka rintakehä nousee ja laskee unen tahtiin.

Tuoksu alkaa kaikota huoneista. Mikään ei enää muistuta hänestä, paitsi rinkka joka edelleen odottaa purkajaa. Pelkään muistoa kynttilöiden täyttämästä tyhjästä asunnosta.Tuttu numero kännykän näytöllä saa minut täysin sekaisin vastaan ystävällisiin toivotuksiin ja pyyntöön tylysti ja heitän kännykän pois ulottuviltani. En minä voi tulla kuuntelemaan viikoista joina ei nähty en minä ole hänen ystävänsä. Olen edelleen aivan järjiltäni ihastuksesta, ihailusta, intohimosta ja kaipuusta, vihasta, pettymyksestä ja surun sekaisesta raivosta. Ehkä hän on tasaisempi, ehkä hän ei tuntenut silloinkaan.