Yksilön juridinen sukupuoli on merkintä väestörekisterissä ja se näkyy esimerkiksi henkilöllisyystodistuksessa. Juridinen sukupuoli määritellään yleensä syntyessä. Arvion taustalla on yleensä ulkoiset sukuelimet, joiden perusteella henkilö määritellään yleensä tytöksi/naiseksi tai pojaksi/mieheksi. Aikuisena juridisen sukupuolimerkinnän voi monissa maissa korjata vastaamaan koettua sukupuolta, ja joissain maissa määrittelyn lähtökohtana on oma kokemus sukupuolestaan. Intersukupuolisen vastasyntyneen juridinen sukupuoli määritellään monissa maissa jommaksi-kummaksi, mutta eräissä maissa se saatetaan jättää kokonaan määrittelemättä tai rekisteröidä kolmanteen juridiseen sukupuoleen. Joissain maissa binääriseen nainen/mies -kahtiajakoon mahtumaton pystyy olemaan kolmatta juridista sukupuolta tai juridisesti sukupuoleton.
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta lisää hlbti FAQ -artikkelissa ja hlbti-sanastossa.
Sveitsissä astuu vuoden 2022 alusta voimaan laki, jonka myötä juridisen sukupuolensa voi vahvistaa ja etunimensä vaihtaa ilmoituksella väestörekisteriin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Eduskuntarymien puheenjohtajista viisi kannattaa ja neljä vastustaa kolmannen juridisen sukupuolen käyttöönottoa Suomen lainsäädännössä. Ylen Marja Sannikka -ohjelma teki kyselyn asiasta.
Unkarin hallitus antoi transnäkyvyyden teemapäivänä 31. maaliskuuta lakiesityksen, jonka mukaan syntymässä määriteltyä juridista sukupuolta ei voi vahvistaa toiseksi. Edellisenä päivänä Orbánin hallitus sai hätätilavaltuudet koronavirus-pandemian vuoksi.
Iltalehden haltuunsa saaman hallitusohjelmaluonnoksen mukaan translaki on uudistumassa. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on poistumassa juridisen sukupuolen vahvistamisesta ja intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan.