Ranneliike ry järjesti 1705-tapahtuman Helsingin ydinkeskustassa, Pääpostitalossa lauantaina 17.5.2008 klo 14 - 16. Tilaisuudessa nimitettiin homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi ulkoministeri Alexander Stubb. Suomessa 17.5.2008 tempaistiin ainakin Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.
Kansainvälinen homofobian vastainen päivä (International Day Against Homophobia / IDAHO) on 17. toukokuuta. Teemapäivä nimettiin ensi kerran vuonna 2005, ja siitä on muodostumassa vuosittainen tapaus. Ranneliike ry on järjestänyt 1705-tapahtuman vuodesta 2006 lähtien.
Tilaisuus alkoi pian kahden jälkeen, kun Ranneliike ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen toivotti vieraat tervetulleeksi. Hän valotti alkupuheessaan homofobiaa, kansainvälisen homofobian vastaisen päivän historiaa ja tarkoitusta.
Tilaisuuden juonsi Manne Maalismaa. Hän lähestyi iltapäivän teemaa omakohtaisen tapauksen kautta. Hän oli viime kesänä joutunut väkivallanteon kohteeksi - kun tekijä oli halunnut "vetää homoa pannuun". Tekijä saatiin kiinni ja myöhemmin tuomittuakin. Kummallista oli kuitenkin se, miten teon homovihamielinen ulottuvuus sivuutettiin täysin niin kuulustelupöytäkirjoissa kuin tuomiossakin.
SETA ry:n tervehdyksen toi puheenjohtaja Juha Jokela. Hän kertoi, että Seta nostaa tänä vuonna esiin ihmisoikeudet kunnissa. On yhä suoraa syrjintää; homoja pidetään syntisinä, rikollisina ja sairaina. Mutta on myös välillistä syrjintää. On paljon ihmisiä, jotka pitävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimistä vääryytenä. Syrjintää ei kuitenkaan nähdä ongelmana. Tyypillinen viranomaisen tai kunnan isän vastaus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää koskevaan kysymykseen on: ?Ei meillä ketään syrjitä, koska meillä kohdellaan kaikkia samalla tavalla?. Usein se tarkoittaa sitä, että asiakkaiden oletetaan olevan heteroseksuaaleja tai sukupuoleltaan selkeästi miehiä tai naisia. Kun näin menetellään, seksuaali- ja sukup uolivähemmistöihin kuuluvia syrjitään takuuvarmasti. Näitä ongelmia esiintyy niin lasten kuin vanhustenkin kohdalla, niin työn, koulun, harrastusten kuin terveydenhoidon piirissä.
Puheita kirkosta, armeijasta ja kansainvälisistä ihmisoikeuksista
Hakunilan kirkkoherra Reijo Liimatainen kertoi kirkon piirissä käytävästä ns. homokeskustelusta. Kirkon piirissä on vuosikaudet keskusteltu homoista, samaa sukupuolta olevien parisuhteista, siitä voivatko homot mennä naimisiin tai voivatko edes työskennellä kirkon palveluksessa. On niitä, joiden mielestä homojen tulee tehdä parannus homouden synnistä - ja on niitä, jotka ovat valmiita siunaamaan kahden samaa sukupuolta olevan toisiaan rakastavan ihmisen parisuhteen. Asia on monitahoinen ja vaikeakin - ja tällä hetkellä vallalla on voimakas vastakkainasettelu. Keskustelua on käyty myös julkisuudessa.
Kirkkoherra piti viime syksynä saarnan, jossa hän suhtautui suopeasti samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkolliseen siunaamiseen. Hän kertoi, että asia oli herättänyt keskustelua, mutta hänelle tullut palaute oli valtaosaltaan kannustavaa. Hän kertoi yllättyneensä, että monet hänen tuntemansa konservatiivistakin arvomaailmaa edustavat ovat todenneet, että asia on saatava hoidettua.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Miikka Putto kertoi, että varusmiespalvelusksessa näkyvät samat ongelmat kuin muuallakin yhteiskunnassa, sillä 80 prosenttia nuorista miehistä suorittaa palveluksen. Lisäksi nuorten miesten porukassa ongelmat voivat kärjistyä, esimerkiksi sovinismin ja seksismin muodossa. Tilanne on kuitenkin viime vuosien aikana parantunut. Varusmiesliitto ajaa tasa-arvon parantamista myös seksuaalisen suuntautumisen kohdalla, vaikka se ei olekaan erityinen painopistealue. Varusmiesliitto kannattaa yleistä asevelvollisuutta ja sitä, että kaikilla on mahdollisimman hyvät palvelusolosuhteet. Miikka Putto uskoo, että varusmiespalveluksen voi suorittaa myös avoimesti homona.
Amnestyn HLBTI-ryhmän edustaja Krister Karttunen kertoi Amnesty Internationalin taustasta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tulemisesta yhdeksi Amnestyn tehtäväkentäksi. Hän valotti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisioikeustilannetta maailmalla - ja totesi että tilanne on monissa maissa yhä erittäin huono. 70 maassa homoseksuaalisuudesta joutuu vankilaan ja useassa maassa se voi johtaa kuolemanrangaistukseen. Suomessakaan tilanne ei ole aivan ruusuinen. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin kohdistuvia viharikoksia ei tilastoida mitenkään. Karttunen esitteli vielä Amnestyn HLBTI-ryhmän iltapäivän mielenosoituksen.
Homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs 2007 toimittaja Jone Nikula
Vuonna 2007 nimitetty homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs Jone Nikula kertoi mm. tuttujen ja tuntemattomempienkin reaktioista hänen nimitykseensä. Moni ihmetteli miksi hän suostui tehtävään. Samoja asioita Jone käsitteli 12.5.2008 julkaistussa kolumnissaan. Jone totesi mm. että nykyisin kun ei enää pahimmatkaan punaniskat saa ja uskalla sanoa rasistisia kommentteja ja rasismiin puututaan aktiivisesti, niin homoista on tullut uusi "neekeri". Moni pitää suhtautumistaan homoihin yhä henkilökohtaisena "arvokysymyksenä", silloinkin kun puhutaan ihmisten oikeudesta parisuhteeseen. Vaikka oikeasti kysymys on yhteiskunnallisesta arvokysymyksestä.
"Onko sulla oikeus...?" -kampanjan materiaalia.
Homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs 2008 ulkoministeri Alexander Stubb
Vuoden 2008 homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi on kutsuttu ulkoministeri Alexander Stubb. Ranneliike ry katsoo, että hänellä on erinomaiset mahdollisuudet oman työnsä kautta vaikuttaa myönteisesti ihmisten asenteisiin ja näin vähentää homofobiaa.
Europarlamentaarikkona ollessaan hän toimi seksuaalitasa-arvoverkoston eli GLBT (Gay, Lesbian, Bi and Transsexual) Intergropin varapuheenjohtajana. Tehtävässään hän nosti aktiivisesti esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintään ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja teki työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksien puolesta.
Ulkoministeri Alexander Stubb sanoo, että on tärkeää, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi toteutuvat ihmisten arjessa riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Seksuaalivähemmistöjen puolustaminen on ihmisoikeustaistelua. Tavoitteena on taistella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa fyysistä, henkistä ja symbolista väkivaltaa vastaan.
Homofobiasta päästään eroon vain koulutuksella, valistuksella ja rehellisellä keskustelulla. Periaatteessa ja paperilla asiat ovat monessa maassa kunnossa, mutta arkipäivän todellisuus todistaa toisin. Monet syrjinnän muodot elävät enemmän tai vähemmän piilossa yhteiskunnassamme. Ennakkoluuloja ei voiteta päivässä. Näin kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä jokaisen on hyvä katsoa peiliin, linjaa Stubb.
Homofobian vastaisen työn suojelija, Hyvän tahdon lähettiläs, nimitetään vuodeksi kerrallaan 17.5. kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä. Hänen päätehtävänsä on pyrkiä omien asenteidensa ja tekojensa kautta vähentämään suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaa syrjintää ja eriarvoisuutta, joka ilmenee homofobiana. Hän pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttamaan myönteisesti ihmisten asenteisiin oman työnsä ja yhteiskunnallisen asemansa kautta. Vuonna 2008 lähettilään tehtävänä on toimia myös "Onko sulla oikeus...?" -kampanjan suojelijana.
Ennen keskustelupaneelia oli ohjelmassa vielä lauluesitys. Eeva ja Liisa Jäntti esittivät kaksi kappaletta, "Love song for a queer boy" ja "My lifestyle". Flyygelillä säesti Antti Kortelainen.
Keskustelupaneeli, aiheena sateenkaariperheiden kohtaama homofobia
Tilaisuuden lopuksi järjestettiin keskustelupaneeli, jossa oli aiheena sateenkaariperheiden kohtaama homofobia. Puheenjohtajana ja alustajana Setan pääsihteeri Johanna Pakkanen. Muina panelisteina olivat Hilkka Lydén, Tina Aspiala, Krister Karttunen.
