Keskustelutilaisuus pidettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella. Työväenmuseo on jo pitkää kerännyt materiaalia homohistoriasta. Sisäänkäynti Väinö Linnan aukiolle on tästä portista.
Keskustelu kesti pari tuntia ja paikalla oli runsaasti kuulijoita. Alkuvaiheessa keskusteltiin siitä, miten maaperää voitaisiin muokata myönteisemmäksi uudelle tasa-arvoiselle avioliittolaille. Osapuolia ovat ainakin maallinen valta ja kirkko.
Seuraavassa on teksteinä puheenvuorojen pääkohtia ja kuunneltavina audioina eri puheenvuorot.
Oras Tynkkynen kommentoi: Osa vastustuksesta on fundamentalistista. Mutta on myös vapaammin asioihin suhtautuvia, jotka eivät halua tukea. Heillä ensimmäinen onglema on liiton nimike. Toinen ongelma on adoptio. Heikkeneekö heteroparien adoptiomahdollisuus, jos homparit saavat adoptio-oikeuden. Käytännössä esim. Ruotsissa yhtään adoptiota ei ole myönnetty homopareille, vaikka heill äsiihen lainsäädännössä onkin oikeus.
Kansanedustaja ja entinen oikeusministeri Tuija Brax kertoo lisää adoptio-oikeudesta syntyneestä pelosta. Presidentinvaalikeskusteluissa Sauli vastusti avioliittosanaa, koska se pahoittaa jonkun mielen. Tällä argumentoinnilla olisi voitu vastustaa mm. rotuerottelusta luopumista. Mutta miksi homopari joutuu monissa arjen tilanteissa kertomaan tuntemattomille henkilöille yksityiselämänsä asetelmista, mm. työhaastatteluissa. Ja miksi lapsi joutuu koulussa kertoilemaan perhetaustastaan. Tällaisilla arjen esimerkeillä monet tasa-arvoisen avioliiton vastustajat alkavat miettiä uudestaan
Hilkka Olkinuora kertoi, miten kirkon piirissä keskusteluissa usein asia laajenee. jos nyt sallitaan tämä, seuraavana tulee avioliitto vaikka eläimen tai monen ihmisen kanssa. Tuloksia saadaan aikaan vain ihmisiä kohtaamalla ja puhumalla.
Pirkanmaan Setan hengellisen ryhmän vetäjä Riku Karppinen pohti puheenvuorossan, mikä on rakentava tie lähteä keskustelemaan tästä asiasta. Hän omakohtaisesti ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun on vahvoja uskonkäsityksiä. Olisi pyrittävä ymmärtämään näitä eri tavoin ajattelevia. Näin pystyisi myös vaikuttamaan ajattelutapoihin.
Pia Puu Oksanen Amnestysta kertoo keskustelusta, jota on käyty Australian tilanteesta. Se, että on kahdenlaista lainsäädäntöä, kahdelle ryhmälle – se on syrjinnällä flirttailua. Syntyy kaksi eriarvoista ihmisryhmää. Ehkä meilläkin olisi ollut syytä enemmän korostaa sitä, että tämä on syrjintää. YK:ssa Lasten oikeuksien komitea on ollut edistyksellinen. Perusajatuksena on ollut, että kun puhutaan erilaisista perherakenteista, syrjimättömyys on tärkeää.
Oras Tynkkynen muistuttaa, mitä tarkoittaa ”kalteva pinta” –argumentointi: jos nyt sallitaan tasa-arvoinen avioliittolaki, siitä seuraa moniavioisuus, ymsyms. Moniavioisuutta ei ole hyväksytty niissä maissa, joissa on tasa-arvoinen avioliitto. Moniavioisuutta on siellä, missä homous on lailla kielletty.
Setan puheenjohtaja Outi Hannula sanoo, että ihmisoikeuksissa tasa-arvo tarkoittaa täysin samoja oikeuksia – vähempi ei riitä. Homo-, lesbo- ja transperheiden tulisi saada ensin täysi tasa-arvo lain edessä ja sen jälkeen päästään parantamaan arkielämästä selviämistä ja saadaan laadukkaita yhteiskunnan palveluita. Nyt tasa-arvoisesta laista keskustelu estää keskustelun elämänlaadusta.
Hilkka Olkinuora palaa lasten oikeuksiin.Ei Raamatussa lapsi ole erityisessä arvossa. Naimaton Jeesus nostaa lapset esiin, mutta muualla Raamatussa suku ja omaisuus ovat tärkeitä. Avioliitolla on Raamatussa pitkä historia, mm. Jeesus oli sulhanen ja seurakunta morsian. Kirkon näkökulmasta vosii tarkastella lisää syrjinnän käsitettä. Vielä ei ole tullut eteen oikeustapauksia, joissa esim. pappisvihkimystä vaille jäänyt homo tai lesbo haastaisi kirkon syrjinnästä. Kirkossa ei mielellään puhuta syrjinnsätä, vaan jumalallisesta luomisjärjestyksestä, tms. Euroopassa on jo tavallista, että avioliitto on maallinen sopimus ja vihkiminen on Jumalan siunaus. Kirkolliskokouksessa on sellaista ilmaa, että vihkioikeus joskus voisi siirtyä maalliselle viranomaiselle, kokonaan. Nyt on toinenkin tsunami, kuntauudistus. Jos seurakuntien rajat noudattavat kuntarajoja, on suuria muutoksia edessä. Nyt on tarvetta lainsäädännön tarkasteluun ja muuttamiseen.