Suomen startup-skeneä pidetään yleisesti liberaalina. Kuitenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tilanteet vaihtelevat. Suoranaista syrjintää on kohdannut vain harva.
Talouselämä-lehti selvitti äskettäin, millainen on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemus kasvuyritysten sisällä ja ympärillä. Kattavatko puheet liberaaliudesta ja monimuotoisuudesta myös trans-ihmiset, ja lentääkö homoläppä vielä saunailloissa? Kysely suunnattiin kasuyrityksiä perustaneille, niissä työskenteleville ja niitä rahoittaneille sateenkaarivähemmistöjen jäsenille. Tulokset julkaistiin numerossa 15/23.
Vastauksia kertyi 25. Vastaajista kuusi oli yrittäjiä, 15 työntekijöitä ja kolme sijoittajia. Yksi oli sekä sijoittaja että yrittäjä. Lehdelle kerrotut kokemukset eivät ole olleet aina myönteisiä. Kuitenkin vain kuusi vastaajaa kertoi kokeneensa syrjintää startup-skenessä.
Jutun pääkuvassa esiintyvä Tanja Nylund oli työpaikkansa ensimmäinen kaapista tullut transihminen. Nylund oli vaihtanut suuresta it-talosta kasvuyritykseen. Aiemmassa paikassa hän ei voinut ulostuloa edes kuvitella. Kuitenkin hän kommentoi, että startupeissa yleensä "tehdään enemmän ja puhutaan vähemmän". Se on hyvä malli työntekoon, mutta ei monimuotoisuutta edistävien arvojen viestimiseen
Monimuotoisuuskonsultointiyritys Inklusiivin viestintävastaava Nea Höynälä sanoo lehdelle Suomessa elättävän osittain illuusiossa. "Vaikka naisten oikeuksissa olemme edelläkävijöitä, se ei tarkoita, että olisimme samalla tasolla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuudessa."
Kysymykseen, missä tilanteissa henkilö on työssä avoin vähemmistöidentiteetistään 21 vastasi "työtehtävissä tuttujen kanssa", vapaa-ajalla työn kautta tuttujen seurassa määrä oli 17. Työtehtävissä uusia ihmisiä tavatessaan olivat avoimia enää kahdeksan, työnhaussa seitsemän ja rahoitusta etsiessä neljä. Kolme ilmoitti, ettei koskaan.
Seitsemästä startup-yrittäjästä kuusi vastasi, etteivät kerro tai kertoisi identiteetistään sijoittajalle rahoitusta etsiessään.
Haastateltavista toimitusjohtaja Joonatan Lintala kertoi, miten jossain jatkoilla parikymmentä vuotta sitten oli kertonut identiteetistään opiskelukavereille Helsingin kauppakorkealla. Kenenkään suhtautuminen ei ollut muuttunut. Lintala oli päättänyt alkaa näyttää esimerkkiä ja puhua homoudestaan, jotta "muutkin alkaisivat puhua".
Mutta edelleenkään Lintala ei pysty luettelemaan startup-piireistä henkilöitä, jotka kuuluisivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Toki on sellaisia, joista hän aavustaa, mutta ei sellaisia, jotka itse olisivat vahvistaneet. Missä he ovat, hän kysyi.
Lintala kertoo omasta kokemuksestaan Googlella Dublinissa: Jos työtiimissä syntynyttä hetero-oletusta ei korjaa ajoissa, voi joutua takaisin kaappiin. Asia, jonka olisi voinut sivumennen mainita aiemmin, olikin jo juhlallinen ilmoitus.
Toimitusjohtaja Tuulia Virhiä kertoo olleensa aina avoin suuntautumisestaan. Rahoittajienkaan suunnalla ei ollut ongelmaa, koska Virhiän yritys on kasvanut pankkilainoituksella. Hetero-olettaman kohtaa kuitenkin aina uusien ihmistenkanssa.
Vain etunimellä haastateltu Sofia sanoo startupien hyviksi puoliksi sateenkaarivähemmistöjen kannalta vähemmän hierarkisuuden ja työyhteisöjen tiiviyden. "Toisaalta on paljjon vähemmän aktiivista diversiteettityötä kuin korporaatiomaailmassa. Henkilöstöosasto on kuitenkin ollut tukemassa."
Talouselämän kyselyn ja haastattelujen perusteella etenkin teknologia-alalla olisivat vallalla perinteiset sukupuolikäsitykset ja homovitsit. Sofia sanoo kuitenkin, että hänen mielestään Aallossa ja HY:ssä on isoja kulttuurieroja. Yliopiston tietojenkäsittelytieteen puolella oli tosi hyvää LGBTI-meininkiä ainejärjestöissä", hän sanoo Talouselämälle. "Ohjelmistofirmoissa vaikuttaa paljon, ketkä yrityksen ovat perustaneet."
"Kaapista tuleminen olisi helpompaa, jos firmassa näkyvillä olisi muita LGBTI-ihmisiä.
Kasuhakkeri ja pääomasijoittaja Mari Luukkainen sanoo, että hänen kymmenen vuottaan startupeissa on ollut "korjaava matka". Luukkaisen mielestä startupien ihmiskirjo ja avoin ilmapiiri ovat kontrastissa koko muuhun maailmaan.
Talouselämän raportin tutkimuksesta on kirjoittanut Joanna Palmen. Kyselyä jaettiin somessa, postilistoilla ja Kauppalehden verkkosivuilla. Talouselämän 15/23 kansikuva: Lotta Tuomi-Nikkula.