Suomeksi syksyllä 2019 julkaistu Ei enää Eddy (En finir avec Eddy Bellegueule, 2014) on Édouard Louis'n omaelämänkerrallinen esikoisromaani, seksuaalivähemmistöön kuuluvan nuoren kasvukertomus. Teoksen on suomentanut Lotta Toivanen ja sen on julkaissut Tammi-kustantamo.
Vuonna 1992 syntynyt Eddy Bellegueule kasvaa pienessä pohjoisranskalaisessa kylässä, jossa erilaisuutta ei katsota hyvällä ja varsinkin pojan herkkyys ja feminiinisyys on ahtaiden sukupuolinormien rajoittamassa yhteisössä pahin mahdollinen taakka. Eddy häpeää tätä poikkeavuuttaa itse ja vanhemmatkin häpeävät. Koulussa Eddy pahoinpidellään säännöllisesti.
Romaanin tapahtumat sijoittuvat päättyneen vuosituhannen kahdelle viimeiselle vuosikymmenelle, mutta köyhyyden luonne oli kuin aiempina vuosikymmeninä tai -satoina. Kun Louis lähestyi käsikirjoituksellaan kustantajia, eivät nämä pitäneet esitettyä köyhyyden kuvausta uskottavana nyky-Ranskassa.
Eddyn alkoholisoitunut ja machomaista miesstereotypiaa toteuttanut isä työskenteli tehtaassa pienellä palkalla ja yhtä perinteisiin sukupuoliperinteisiin jämähtänyt äiti oli kotona lasten kanssa. Isän pienestä palkasta ja sosiaalituista ei aina riittänyt rahaa edes ruokaan. Eddyn isä katsoo päättäjien ja ulkomaisten siirtolaisten olevan syypäitä hänen omaan alennustilaansa. Sisarukset jakoivat vanhempien arvomaailman, kuten muukin paikallinen yhteisö.
Lopulta Eddy pääsee tekemään irtioton entiseen.
Louis oli teoksen julkaisun aikaan 21-vuotias. Yksistään julkaisemisvuonnaan 300 000 kappaletta myynyt kirja käynnisti Ranskassa vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun. Sittemmin Louisin kantaaottavia kirjoituksia on julkaistu monissa arvosteituissa tiedotusvälineissä eri puolilla maailmaa.
