Suomen kuvalehti kirjoittaa ns. lasikattojen murtajista Euroopassa: Euroopassa naiset ovat nousseet korkeimpiin tehtäviin ja avoimesti seksuaalivähemmistöihin kuuluviakin on valtioiden johdossa, mutta mustaihoisia Euroopassa ei juuri johtopaikoilla nähdä.
Lehti kirjoittaa Euroopan johtoon nousseesta naiskaksikosta. EU:n komission puheenjohtaja on saksalainen Ursula von der Leyen, 60, ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja puolestaan ranskalainen Christine Lagarde, 63. Lehti kuvaa niitä Euroopan korkeimmiksi lasikatoiksi. Esillä on myös mahdollisesti Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtoon nouseva bulgarialainen Kristalina Georgieva, 65. Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola arvioi, että tasa-arvokysymykset ovat tulleet myös perinteisten oikeisto- ja konservatiivipuolueiden agendalle.
Lehden mukaan maailmassa on ollut noin 60 naispuolista valtionpäämiestä, joista ensimmäien oli Islantia vuodesta 1980 vuoteen 1996 johtanut Vigdis Finnbogadottir. Tarja Halonen toimi Suomen presidenttinä 2000-2012, ja oli EU-maiden viides naispresidentti.
Lasikaton käsite laajentunut naisista vähemmistöihin
Suomen kuvalehti kertoo myös laajasta brittitutkimuksesta, jonka mukaan homoseksuaalit päätyvät muita harvemmin ylempiin johtotehtäviin, varsinkin jos ovat miehiä ja tummaihoisia.
Lehti luettelee Euroopan lähihistorian neljä avoimesti homoseksuaalia hallitusta johtanutta.
Islannin pääministerinä oli 2009-2013 Jóhanna Sigurđardóttir.
EU-maiden ensimmäinen avoimesti homo pääministeri oli 2011–2014 Belgian Elio di Rupo.
Luxemburgissa pääministeriksi nousi vuonna 2013 Xavier Bettel, joka meni naisimiin Gauthier Destenayn kanssa keväällä 2015. Bettel oli kertonut homoseksuaalisuudestaan televisio-ohjelmassa vuonna 2008. Suomen kuvalehden jutussa on esillä parin vierailu Vatikaanissa, Destenay puolisovalokuvassa ainoana "ensimmäisenä miehenä" ja Bettelin maininta laistensa kohtalosta monissa arabimaissa EU:n ja Arabiliiton kokouksessa.
Irlannin hallitusta puolestaan on johtanut vuodesta 2017 pääministeri Leo Varadkar.
Suomen kuvalehti jättää mainitsematta, että Serbiassa pääministeriksi nousi kesällä 2017 Ana Brnabić. Hän on Serbian ensimmäinen naispuolinen ja avoimesti homoseksuaali pääministeri.
Pekka Haavisto
Suomen kuvalehdessä on esillä myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), jota Venäjällä toimiva Fontanka-uutissivusto haastatteli. Haastattelussa oli käsitelty myös Haaviston homoseksuaalisuutta.
Haaviston homoseksuaalisuus nousi puheenaiheeksi vuoden 2012 presidentin vaalissa. Tuolloin Haavisto nousi toiselle kierrokselle, ja sai lopulta runsaan kolmanneksen äänistä. Sauli Niinistö valittiin tuolloin presidentiksi. Keskustelua käytiin siitä, vaikuttiko Haaviston homoseksuaalisuus vaalitulokseen, ja mielipidetiedustelun mukaan asialla oli vaikutusta.
Saksassa ulkoministerinä toimi 2009-2013 avoimesti homo Guido Westerwelle. Hän kuoli vuonna 2016.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ei Suomen kuvalehden mukaan näy Euroopan valtapaikoilla.
Lehti kertoo myös entinsten vähemmistöjen vähäisestä edustuksesta EU:n päättävissä elimissä. Viime kaudella 751 europarlamentaarikosta 17 kuului etnisiin vähemmistöihin. Britannian mahdollinen lähtö Euroopan unionista tekee EU-parlamentista entistä valkoisemman, sillä maan mepeistä kahdeksan on värillisiä.