Jääkiekkohuuman Mörkö-meemit ammentavat Muumien mörköhahmosta - vaan kuka on Muumien mörkö?

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Sami Mollgren

Suomen leijonajoukkue voitti jääkiekon MM-kultaa Bratislavassa myöhään sunnuntaina. Sen jälkeen maailmanmestaruuden voittoa on juhlittu toreilla ympäri Suomen. Sankarillisen joukkueen kapteeni Marko Anttila, 34, pituudeltaan 203 senttiä, on luonnollisesti ollut huomion kohteena - ja aivan erityisesti hänen lempinimensä "Mörkö". Esimerkiksi Mörkö-muumimukien myynnin kerrotaan suorastaan räjähtäneen.

Kiekkohuuman innoittamana Mörkö on seikkaillut meemien muodossa sosiaalisessa mediassa, ja nimenomaan taiteilija Tove Janssonin Muumeihin luoma Mörkö-hahmo on ollut monissa yhteyksissä luovuuden innoittaja. Mörkö esiintyi ensimmäisen kerran Taikurin hattu -kirjassa vuonna 1948. Ruotsinkielisen alkuteoksen suomensi Leila Järvinen vuonna 1956. Facebookissa Mari Saario on selvitellyt laajalti levinneessä postauksessaan Muumien Mörön (alkup. ruots. Mårran) taustaa.

- Mörkö eli Mårran on nainen tai feminiininen. Mårraniin viitataan ruotsinkielisissä alkuperäisissä kirjoissa pronominilla "hon". Mårran esiintyy ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu. Hän tavoittelee Tiuhtin ja Viuhtin aarretta, punaista taikarubiinia. Tiuhti ja Viuhti eli Tofslan ja Vifslan ovat lempinimet, joilla Tove Jansson ja Vivica Bandler viittasivat toisiinsa rakkauskirjeissään. Heidän piilottelemansa salainen aarre (rubiini) on tuon kirjan (Taikurin hattu) ilmestymisen aikaan kielletty ja salattava naisten välinen rakkaussuhde, kirjoittaa Saario.

Vuonna 1957 ilmestyneessä Taikatalvi-kirjassa (Leila Järvisen suomentama teos ilmestyi 1958) surumielisen oloisena, synkän harmaana ja kylmänä varjona kuvattu Mörkö tavoittelee valoa ja lämpöä nuotiosta, ja sammuttaa Muumipeikon ja Tuutikin nuotion istumalla sen päälle. Tuutikki sanoo, ettei "hän tullut sammuttamaan tulta, hän raukka tuli vain lämmittelemään. Mutta kaikki lämmin sammuu kun hän istuutuu sen päälle. Nyt hän on jälleen pettynyt.". Rohkea Tuutikki kuvaa Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää. Muissakin Muumitarinoissa Mörkö on mukana; esimerkiksi vuoden 1965 Muumipappa ja meri -kirjassa Muumimamma kertoo Mörön kylmyyden johtuvan siitä, ettei kukaan ole välittänyt hänestä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

- Mårranin juhliminen tänään jäisen lajin voittajana ja yhteisön sankarina on vinosti hauskaa useammallakin tavalla. Suomalaiseen sisuun, miessankariin ja joukkueen kapteeniin yhdistyy meemeissä suomenruotsalaisen biseksuaalin luoma, yksinäisyydessä ja hylkäämisessä jäätyvä lesbonaisen hahmo, jatkaa Saario kirjoitustaan.

Iltalehti kertoo Muumien mörköhahmon muotoisesta kivestä Oulussa, johon on maalattu Mörön kasvot. Helsingin Sanomien kommenttikirjoituksessa Noora Vaarala taas arvelee, että viime päivien suosikkihahmo Mörkö on väärinymmärretty yksinäinen nainen, jonka kylmyys saattaa edustaa seksuaalivähemmistöjen kohtaamaa vainoa. Anna esittelee 5+1 asiaa Möröstä.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!