Vainojen uhrien muistopäivää vietetään 27. tammikuuta. Monissa maissa päivä tunnetaan holokaustin muistopäivänä ja Auschwitzin muistopäivänä.
Päivämäärän taustalla on natsihallinnon suurimman keskitysleirin vapauttaminen Auschwitzissa 27.1.1945. Sille ja muillekin natsien keskitysleireille oli suljettu erityisesti juutalaisia, mutta myös romanien ja eräiden muiden natsihallinnon silmissä alempiarvoisiksi katsottujen ryhmien muassa homoseksuaaleja.
Natsihallinto ei hyväksynyt homoseksuaalisuutta
Miesten väliset seksuaalisuhteet olivat Saksan rikoslaissa (pykälä 175) rangaistavia vuodesta 1871 lukien, mutta 1900-luvun alkupuolella suhtautuminen asiaan oli välillä hyvinkin liberaalia. Natsien valtaannousun myötä suhtautuminen homosuhteisiin kuitenkin kiristyi. Arvioiden mukaan natsihallinto vangitsi kymmeniä tuhansia homomiehiä. Osa heistä suljettiin keskitysleirille. Joidenkin arvioiden mukaan homoseksuaalit olivat paitsi vartijoiden myös muiden vankiryhmien silmissä leireillä pohjasakkaa.
Naisten väliset suhteet eivät olleet lailla kiellettyjä, mutta lesbojakin tiedetään suljetun keskitysleireille "asosiaalisina". Myös transsukupuolisia henkilöitä tiedetään joutuneen keskitysleireille.
Toisen maailmansodan jälkeenkin Saksassa miesten väliset suhteet olivat yhä rangaistavia. Itä-Saksassa rangaistavuus päättyi 1968 ja Länsi-Saksassa 1969. Esimerkiksi korkeammat suojaikärajat säilyivät lainsäädännössä vuoteen 1994 asti.
Vaaleanpunainen kolmio
Keskitysleirillä eri vankiryhmille oli omat tunnuksensa, jota näihin kuuluvat joutuivat kantamaan paidan rintamuksessa ja housuissaan. Homoseksuaalisuudesta keskitysleirille passitetut joutuivat kantamaan tunnuksena vaaleanpunaista kärjellään seisovaa kolmiota. Homoseksuaalien ohella samaan ryhmään kuuluivat myös biseksuaaliset miehet ja transnaiset.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta kamppailevat alkoivat käyttää 1970-luvulla symbolia protestina homofobiaa vastaan, muistuttamalla natsihallinnon toimista hlbti-vähemmistöjä kohtaan. Tämän myötä vaaleanpunaisesta kolmiosta kehittyi laajemminkin hlbti-vähemmistöjen paremman aseman puolesta toimimisen symboli.
YK julisti päivän kansainväliseksi muistopäiväksi vuonna 2005. Vuonna 1995 Euroopan parlamentti antoi suosituksen päivän huomioimisesta, mutta muistopäivää alettiin viettämään jo pian Toisen maailmansodan jälkeen.