Urheilijan, julkkiksen tai poliitikon homouden ei pitäisi enää olla uutisaihe, mutta jos asiaa on vuosikymmeniä salailtu tai vaiettu, asia nousee uutisaiheeksi. Nyt kirjoitetaan taas suomenruotsalaisen mahtimiehen Amos Andersonin yksityisyydestä.
Amos Anderson (1878 – 1961) oli lähtöisin köyhästä kemiöläisestä perheestä ja hänestä tuli rikas mesenaatti. Hän liikkui sujuvasti maan eliittipiireissä, mutta hän jätti jälkeensä salaisuuksia. Kuoleman lähestyessä hän oli pyytänyt sihteeriään Per Nyströmiä polttamaan ”epäolennaisen” arkistomateriaalin, kuten suuren osan yksityiskirjeistä. Vähäisten tietojen avulla on yritetty luoda kuvaa tästä upporikkaasta taidemesenaatista. Helsingin Sanomien elokuun kuukausiliite 8/2018 julkaisi hänestä kahdeksan-sivuisen elämäkerran (kirjoittaja Aino Frilander).
Ennenkin on ihmetelty, että useat suurlahjoittajat ja taidekeräilijät eivät koskaan olleet avioliitossa. Ei ollut perhettä, jolle voisi testamentata miljoonat ja omaisuus on päätynyt yleishyödyllisiksi säätiöiksi tai taidekokoelmiksi. Mommilan veriteoissa 1918 kuolleen Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin yksityinen elämä on samalla tavalla jäänyt tuntemattomaksi. Aikalaisten kertomukset ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta, siitä, millainen mies hän oikeasti oli.
Taidekeräilijä Juhani Kirpilän yksityinen elämä on avattu. Helsingin homopiireissä asia tunnettiin hyvin, mutta muu kulttuuriväki on ollut joko tietämätön tai vaivautuneena vaiennut. Nyt Kirpilän taidekodissa järjestetään opastettuja queer-henkisiä kierroksia.
Liedon kunnassa Nautelankoskella eläneen Lauri Nautelan oma yksityinen historia nousi laajemmin julkisuuteen vuonna 2016, kun Turussa geokätkö-projektin yhtenä kohteena piti olla Nautelankoski. Lauri Nautelasta kirjoitettiin runsaasti mediassa.
Amos Andersonin yksityisyyttä on yritetty aika ajoin arvailla, mutta yleensä sellaiset puheet on nopeasti vaiennettu kuoliaiksi. Arvailuja on pidetty loukkaavina. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen artikkelissa kerrotaan, että Amos Andersonilla olisi ollut naispuolisia ottajia, mutta Amos suhtautui tarjouksiin välttelevästi. Jotkut naisystävistä ovat kovastikin ihastuneet, mutta vastakaikua ei ole tullut.
Yksi teoria Amos Andersonin naimattomuudesta on ollut, että hän pelkäsi periytyviä psyykkisiä ongelmia.Yksi veli eli mielisairaalassa, toinen kärsi psyyken vaikeuksista ja kolmas oli alkoholisti.Toinen teoria kertoo, että Amos sai nuoruudessaan tippurin ja oli ehkä hedelmätön. Avioliitosta ei olisi syntynyt lapsia ja omaisuus olisi valunut toiseen sukuun.
Kolmas teoria on, että Amos Anderson ei ollut kiinnostunut naisista ainakaan myöhemmällä iällään. Joku naisystävä on kertonut, ettei Amos koskaan koskenut häneen läheisemmin. Sen sijaan Amos seurusteli mielellään Svenska teatternin teatterinjohtajan ja näyttelijän kanssa, molemmat tunnettiin homoina. Eurooppalaisissa kylpyläkaupungeissa Amos Anderson mielellään vietti aikaa miespuolisten ystäviensä kanssa.
Amos Anderson pyrki yksinäisyyteen ja häntä on kuvattu hieman depressiiviseksi. Hän vietti paljon loppuelämän aikaa Kemiön saaren Söderlångvikissä, rakennuttamassaan kartanomaisessa ympäristössä. Siellä toimii nykyään mm. museo.
Vielä ei ole koossa riittävästi aineksia, että Amos Anderson tai Alfred Kordelin voitaisiin liittää osaksi suomalaista homohistoriaa, mutta onhan siellä jo runsaasti suomalaisia eturivin ihmisiä..
Elokuussa 2018 avautuu Helsingin Lasipalatsin yhteyteen uusi taidemuseo Amos Rex. Sitä kuvataan arkkitehtuuriltaan ainutlaatuiseksi taidemuseoksi. Siellä on uusinta nykytaidetta ja 1900-luvun modernismia.