Yhteiskuntaluokka vaikuttaa jopa puolison valintaan

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 22
Tohtori Tuula Juvonen viimeisimmän kirjansa julkistustilaisuudessa 2015.

Yhteiskuntaluokka määrää aika paljon, millaisen aviopuolison valitset. Harvoin valitaan puoliso toisesta yhteiskuntaluokasta. Asia on jälleen ajankohtainen. Helsingin Sanomissa haastateltiin tutkija Tuula Juvosta, jonka puoliso on tehdastyöläinen.

Yhteiskuntaluokista alettiin keskustella runsaammin vuonnna 2007, kun Katriina Järvinen ja Laura Kolbe julkaisivat kirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007). Ruotsissa on käyty keskustelua luokista jo aikaisemmin, ja siellä sana ”luokkaretki” (klassresa) on tarkoittanut työväenluokasta lähtöisin olevan sosiaalista nousua kohti keskiluokkaa. Suomessa on ollut vaikeampi puhua omasta luokkataustata kuin Ruotsissa.

2000-luvulla luokkaerot ovat yhä totta vaikka ne ovat peitellymmin esillä. Lääkärien lapsista tulee hyvin usein lääkäreitä ja juristien lapsista juristeja. Katriina Järvinen kertoo hyvin elävästi, miten hän kohtasi luokkaerot. Hän itse oli työväenluokasta mutta tuli opiskelemaan Helsinkiin. Hän tutustui porvariston hillittyyn charmiin vappuna, kun hän liittyi iloiseen seurueeseen. Yksi tyttö pyysi käymään hänen kotonaan Fredalla tervehtimässä vanhempiaan. Jugend-asunnon sali oli täynnä hillitysti pukeutunutta väkeä kilistelemässä laseja ja nyökyttelemässä toisilleen. Puheensorinasta kuului lauseita ”väitöskirja”, ”virka”, ”Meidän Timo aloitti kauppakorkeassa”.

Katriina Järvisen yhteenveto kirjassa oli, että ns. ylemmät yhteiskuntaluokat ovat erittäin tarkkoja käyttäytymisestä, puhetavoista ja pukeutumisesta. Englannin kaltaisessa luokkayhteiskunnassa nuorella ihmisellä ei ole edes valinnanvaraa. Jo lapsesta asti hänelle on valmiiksi suunniteltu koulutuspaketti, asuinpaikka, harrastukset, jopa ryhmä, josta pitää valita puoliso. Taustaltaan työväenluokkainen ihminen ei lapsuudessaan näe eikä omaksu samaa tyylitietoisuutta. Hänellä ei ole samaa velvoittavaa sukutaustaa, joten tavallaan elämä onkin helpompaa ja voi elää elämää omalla tavallaan, tosin rahallisesti niukemmin.

Yhteiskuntaluokkien käsite on jonkin verran hämärtynyt siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut yhteiskuntaluokkia ja liikkumista yli luokkarajojen ja sanoo, että tasa-arvo on myytti. Yritetään sanoa, että ihmisen menestys riippuu ihmisestä itsestään, vaikka tosiasiat osoittavat, että monet elämänvaiheet riippuivat siitä, mihin luokkaan ihminen on syntynyt.

Ihmisen sosiaalinen asema halutaan usein pitää piilossa, vaikka se näkyykin ulospäin. Sen näkee siitä, millainen auto, miten pukeutuu, missä ja miten asuu. Sosiaalinen asema vaikuttaa rakkauteen. Puolisoksi valitaan mielellään samanlaisessa sosiaalisessa asemassa oleva. Helpoimmmin tutustutaan samoissa piireissä liikkuviin. Viime vuosina ylemmissä yhteiskuntaluokissa naiset ovat nousseet koulutetuimpien joukkoon. Helsingin yliopistossa 70% opiskelijoista on naisia. Kelpaavatko paremmin koulutetuille naisille vähemmän koulutetut ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat miehet? Huhuja on kuultu, että esim. poliisit ja palomiehet alkavat jo kelvata. Ongelmia yhteiselämään voivat aiheuttaa esim. tuloerot.


Millaisiin ihmisiin törmätään homopiireissä?

Monelle homo- ja lesboravintolassa käyneelle syntyy mielikuva siitä, että siellä voi tavata hyvin erilaisia ihmisiä. Sinne tiivistyvät kaikkien yhteiskuntaluokkien homot ja lesbot. Sama ilmiö on aikoinaan ollut homojen ulkotapaamispaikoilla. Asiaan varmaan löytyy myös tutkimustietoa eri maista.

Entä elämänkumppanin valinta? Kun rakkaus syttyy, sitä on vaikea selittää. Jokin asia toisessa ihmisessä kiehtoo. Rakastumista on selitetty jonkinlaisena leimautumisena. Jokin ominaisuus käynnistää rakastumisen: silmät, puhetapa, hymyily, kävelytyyli. Usein rakastuminen tuntuu olevan vähittäistä ja sitä edeltää seksuaalinen kokeilu, jossa myös nähdään kumppania ”pintaa syvemmältä”: ihanat reidet, vatsa, lihakset, selkä, peppu, jne. Jokin niistä tenhoaa.

Seurustelun alkuvaiheessa monet yrittävät kartoittaa uutta kumppania. Mitä hän tekee, mitä harrastaa, mitä lukee, missä asuu, miten pukeutuu, onko siisti. Joillekin kelpaa vain riittävän koulutettu akateeminen kumppani, toisille työläiseltä vaikuttava. On tärkeä vertailla. Yhteiskunnassa puhutaan ”paremmin kouluteutuista”, erona ”huonommin koulutettuihin”. Sillä ei ole yhteyttä älykkyyteen tai fiksuuteen, mutta voi olla yhteys sosiaaliseen taustaan.

Kun kadulla katsoo nuoria homomiespariskuntia, hyvin usein he ovat erittäin ”samantyyppisiä”. Joskus on sanottu, että tällainen homomies etsii itsensä kaltaista kumppania. ”Karhumiehen” puoliso on useimmiten ”karhumies”. Lesbopariskunnissa on ulkoisesti paljon enemmän eroja, mutta luultavasti heilläkin koulutustaustoilla on merkitystä. Toiset ovat sitä mieltä, että on hienoa löytää kumppanikseen aivan erilainen ihminen. Toisen ihmisen kautta voi oppia uusia asioita ja näkökulmia maailmaan. Ehkä sen takia joillakin iäkkäämmillä on nuori kumppani.


Tohtori tapasi tehdastyöläisen

Viime viikolla uutisoitiin Helsingin Sanomissa siitä, miten yliopistopiireissä valitaan puoliso. ”Puolison valitseminen omasta säädystä ja elinpiiristä on tuhansia vuosia vanha tapa”, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian emerita professori Riitta Jallinoja. Yliopisto on markkinapaikka, jossa arvoiltaan samanlaiset ihmiset löytävät toisensa.

Toissa vuonna on tehty tutkimus, jossa todettiin, että vain joka kymmenennessä avioliitossa puolisot kuuluvat hyvin erilaiseen yhteiskuntaluokkaan. Hyvin koulutettujen seula on tarkempi. Puolisolla on oltava sama koulutustaso. Tosin yliopiston käyneelle kelpaa myös ammattikorkean käynyt.

Kaksi hyvin erilaista ihmistä löysi toisensa, kun Tampereen yliopiston naistutkimuksen dosentti ja akatemiatutkija Tuula Juvonen ja hänen naisystävänsä Ritva Pyrhönen esittäytyivät ystäville. Ritva on työskennellyt pääasiassa tehtaassa ja ollut vuosia pääluottamusmiehenä. Hän meni kansakoulusta ammattikouluun keittäjälinjalle. Hän on ollut naimisissa vuoteen 2009 saakka, ja lapsia on kolme.

Juvonen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”koulutuserot kävivät heti ilmi, mutta samalla kävi ilmi myös se, että Ritva oli fiksu, ilmaisi itseään vivahteikkaasti ja oli lukenut paljon”.

Tehdasduunarin ja tohtorin suhde ei ole herättänyt akateemisissa piireissä mitään polemiikkia. Pyrhönen on sanavalmis, ja hän sanoo nauttineensa illanvietoista uusien ystävien kanssa. Hän on kuitenkin huomannut, että monet akateemiset puhuvat täysin teoreettisella tavalla sellaisestakin arkisesta asiasta kuin ruoka tai sote-uudistus.

Kun on akateeminen puoliso, alkaa itsekin miettiä asioita erilaisista näkökulmista, mutta samalla akateemiselle puolisolle on voinut opettaa käytännön taitoja, sanoo Pyrhönen. Hän on nyt käynyt iltakoulua ja valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.


http://www.hs.fi/elama/art-2000005137578.html


Lady Chatterleyn rakastaja

Samantyyppistä problematiikkaa on juuri tv:ssä nähdyssä elokuvassa "Lady Chatterleyn rakastaja". Elokuva on Ylen Areenassa.

http://areena.yle.fi/1-3317863


Tässä kohtauksessa Lady Chatterley ymmärtää, että rakkaus ylittää yhteiskuntaluokkien rajat

22 kommenttia

  • 1 / 22
  • in dubio
  • 25.3.2017, 21.21
Kiinnostava kirjoitus kiinnostavasta aiheesta. Vain muutama kommentti. Artikkelin mukaan koulutuksella ei ole yhteyttä älykkyyteen. En tiedä onko tämä artikkelin kirjoittajan vai jonkun artikkelissa mainitun tutkijan mielipide. Tietenkään koulutus ei itsessään tee ketään älykkääksi, mutta tutkimuksissa on kansainvälisesti aika vakuuttavasti osoitettu, että koulutus ja älykkyys korreloivat positiivisesti. Siis koulutettu ihminen on KESKIMÄÄRIN todennäköisesti älykkäämpi kuin alemmin koulutettu. Tästä ei tietenkään voi päätellä yksittäistapuksessa, että korkeammin koulutettu on älykkäämpi. Monet muutkin asiat korreloivat älykkyyden kanssa (pituus, likinäköisyys...).

On tavallaan itsestään selvää, että suurin osa ihmisistä kiinnittää sosiaaliseen taustaan huomiota partneria valitessaan. Väittäisin kuitenkin, että homoyhteisä on tässä suhteessa "sateenkaarikansaa". Tunnen paljon samasukupuolisia pareja, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista. Väittäisin, että reipas duunari on homojen pariutumismarkkinoilla halutumpi kuin tusinamaisteri.
Ruotsalainen kuningasperhe on oiva esimerkki siitä ,miten omaisuus peritään. Kukaan heistä ei vaikuta kovin fiksulta. Samalla lailla köyhyys periytyy. Mitä enemmän sosiaalisia eroja kasvatetaan, lisää se yhteiskunnallisia jännitteitä ja lopulta kaaosta, kun loppuun vedetyt alaluokat alkavat kapinan. Sitten ajaudutaan verilöylyyn. Amerikkalaiset tajusivat tämän heti ja ovat kieltäneet kaiken sosialismilta edes haiskahtavan.

Trump näyttää nyt miten rikas sosiaaliluokka iskee takaisin kun pääsi rysän päälle. Siinä ei armoa anneta eikä sääliä tunneta, kun "rupusakki" juntataan takaisin kuraportaaseen ja pois vallan kahvalta tai miltään kahvalta.

Kuka homo haluaa äänestää porvaristoa tai yhtään oikeistolaista? Täytyy varmaan olla elänyt jossakin kuplassa tai harhamaailmassa, jos sellaiseen erehtyy. Ääni menee hukkaan ja osuu lopulta omaan nilkkaan. Tyhmyydestä rangaistaan.

Kommenttia muokattu: 25.03.2017 klo 23:11