Setan puheenjohtajana vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Panu Mäenpää ei aio pyrkiä kahden vuoden jatkokaudelle. Ranneliike.netille antamassa haastattelussa Mäenpää kommentoi luopumispäätöstään, ja hän samalla summaa kulunutta runsasta puoltatoista vuotta.
Mäenpää kertoo, että syksyllä 2014 ehdokkaana ollessaan hänellä oli järjestön uudistamista ajatellen kolme päämäärää: nuorisotoiminta, viestintä ja tiedottaminen sekä varainhankinta.
- Nuorisotoiminnassa koen onnistuneeni erinomaisen hyvin lähinnä myös sen takia, että olen saanut tehdä töitä Lotte Heikkisen kanssa. Hän on varmasti yksi Setan suurimpia voimavaroja, koska hänellä on edunvalvonnallinen puoli hallussa, ja hän osaa myös todella hyvin asiansa ja hoitaa meidän ihmisoikeuskärjet eteenpäin. Siinä mielessä kyllä myös Setan nuorisotoimikunnan asemaa olen pyrkinyt vahvistamaan tämän puolentoista vuoden ajan. Ja olen tosi tyytyväinen siihen, että se on voimistunut.
- Viestinnässä... Sanoisin, että olen onnistunut siinä, että Seta on saanut tosi paljon näkyvyyttä tässä minun kauteni aikana. Mä koen, että siinä mielessä olen onnistunut viestimään järjestöä ja ehkä myös nostamaan profiilia aika paljon, ja myös nostamaan Setaa erilaisiin keskusteluihin ja tekemään erilaisia avauksia sellaisissa paikoissa missä Seta ei ehkä ole vielä aikaisemmin ollut.
- Eniten minua jää kalvamaan se, että varainhankintaan ei ole ollut aikaa keskittyä. En ole myöskään saanut oikein meidän hallitusta siitä innostumaan siinä määrin, kun mä toivoisin, että me oltaisiin oltu siitä innostuneita.
Jatkokauden tavoittelusta luopumiseen Mäenpää kertoo olevan monta syytä.
- Yksi varmaan suurin syy miksi mä koen, että mä olen tietynlaisen projektin saattamassa loppuun on, että uuden järjestöstrategian tekeminenhän on ollut mulla tässä oikeastaan päätehtävänä koko kaksi vuotta, ja nyt ollaan loppusuoralla sen kanssa.
- Sen yhteydessä mulla on ollut ihan mahtava tilaisuus tavata todella paljon meidän jäsenjärjestöjen ihmisiä ja kerätä tietoa siitä, mitä he odottavat keskusjärjestöltä - ja mitä toivovat tietysti koko tältä järjestöltä. Sieltä se viesti on ollut aika vahvasti semmonen ehkä kansalaisjärjestöön ja palvelujärjestöön painottuva.
Mäenpää kertoo olevansa samoilla linjoilla. Hänen mielestään Suomessa on useampiakin vahvoja ja hyvin resursoituja ihmisoikeusjärjestöjä, kuten Ihmisoikeusliitto ja Amnesty. Hän myös kehuu toimijoiden välistä yhteistyötä, ja sitä että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa työtä tehdään voimalla.
- Tässä me ehkä ollaan vähän eri linjoilla sitten mun hallituksen kanssa. Heillä on ehkä enemmän painotus siellä ihmisoikeusjärjestökehittämispuolella ja mä taas näkisin tän kansalaisjärjestön ja palvelujärjestön kehittämisen vahvuutena. Siinä mä koen, että me nähdään vähän sama asia eri näkökulmista. Siksi mä ajattelin, että on ehkä parempi, että tilalleni tulee joku, joka haluaa lähteä kehittämään enemmän sitä ihmisoikeusasiantuntijajärjestöpuolta.
Teillä on siis ollut mielipideristiriitaa tässä asiassa?
- Mulla oli vahva näkemys tässä ja siitä näkemyksestä oltiin toisilla suunnilla. Mä näen, että on tärkeätä, että Setalla on semmonen puheenjohtaja, joka voimallisesti uskoo siihen, mitä hän vie eteenpäin. Koen, että mä haluan antaa jollekin toiselle mahdollisuuden siihen.
Mitkä olet kokenut omiksi vahvuuksiksi Setan puheenjohtajan tehtävässä?
- No jos lähdetään ensiksi nautinnon kautta. Mistä olen nauttinut eniten. Ihan täysin häpeilemättä mä olen nauttinut todella paljon näistä jäsenjärjestöjen tapaamisista ja jäsenten tapaamisesta ja Suomen kiertämisestä. Jos ajatellaan semmosia, että mitkä on ollut niitä voimapillereitä itselle, niin on ollut aina, kun mä olen päässyt tapaamaan jotain jäsenjärjestöä Joensuussa tai Jyväskylässä tai Rovaniemellä tai Tampereella ja nimenomaan nähdä se mieletön massa ihmisiä, jotka tekee vapaaehtoistyönä tietysti niin kuin itsekin teen tätä vapaaehtoistyönä, mutta sitten ihan siellä todella konkreettisella tasolla. Ja se mieletön draivi mikä niillä ihmisillä on toisten ihmisten auttamiseen niin se on ollut aivan ihanaa.
- Toinen sitten mistä mä olen nauttinut ihan hirveästi on ollut tietysti se, että mä olen tutustunut Setan toimiston asiantuntijoihin ja vaikka he ovat palkkatyössä, niin eihän siellä kukaan ole ilman, että heilläkin on hyvin vahva tämä ihmisoikeusajamistausta niin nämä on ollut varmaan yksittäiset todella isot.
- Sitten semmonen aivan mahtava ihan tämmönen henkilökohtaisen kehittymisen ja nautinnon paikka on ollut esimiehenä toimiminen, eli mullahan on ollut siinä mielessä vähän sellaiset upeat bakkanaalit, että mä sain olla ensiksi Aijan esimies, joka on piinkova asiantuntija ja luotsannut Setaa pitkään ja sitten oli vielä mahdollisuus tämmöseen tietynlaiseen transitioon uudenlaiseen Setaan ja siihen hankkia uusi luotsaaja. Ja se on ollut Kerttu Tarjamo, joka täytyy sanoa, että varmasti yksittäisistä ihmisistä hänen kanssaan päivittäistä asiointia tulen kaipaamaan, koska hänen osaamisensa on ihan mieletöntä. Lisäksi hän on ihmisenä todella mukava.
- Nämä on olleet sellaisia, jotka olen kokenut todella kivoiksi.
- Tietysti se, että mä olen tässä asemassa päässyt erilaisiin kontakteihin ihmisten kanssa, joita mä en varmaan normaalisti tapaisi - ja se, että on päässyt keskustelemaan näistä asioista ja myöskin tapaamaan valtionhallinnossa ja yksityiselläkin puolella ihmisiä, jotka haluaa auttaa ja haluaa tulla tähän liikkeeseen mukaan.
- Ne on semmosia voiton hetkiä.
- Vahvuuksina tähän työhön mulla on ollut nimenomaan se, että mä nautin ihmisten tapaamisesta ja mä haluan tehdä töitä. Jossain vaiheessa mä sainkin sellaista palautetta hallitukselta, että mä oon liian aktiivinen ja että mä teen liikaa. Sanoin, että en voi ottaa sitä negatiivisena palautteena, että kyllä mä oon tehny varmasti aika paljon hommia, mutta kaikki on tehty sen takia, että mä olen nauttinut siitä.
Mikä sitten olisi ollut parempi kuin olla liian aktiivinen? Miten heidän mielestään sinun olisi pitänyt toimia?
- Sitten myöskin sellaista, että voisinko jotenkin ymmärtää niitä ihmisiä, jotka oikeasti kärsii, koska ilmeisesti tämä mun positiivisuus kielii siitä, että mä en ole kärsinyt tarpeeksi niin mä en sitten ymmärrä niitä, jotka oikeasti kärsii. Näihin mä olen sitten yrittänyt kommentoida, että kukaanhan ei minun kärsimyksestäni tiedä kuin minä itse. Ja sitten toisekseen se, että jos perusluonne on positiivinen, niin sitä mä en pysty kyllä valitettavasti lähteä muuttamaan edes Setan puheenjohtajuuden takia.
Selkeästi on siis ollut näkemyseroja hallituksen sisällä, mutta oletko pystynyt toimikautesi aikana kehittämään kuitenkin Setan toimintaa, miten? Ja jos taas joitain asioita ei, niin mitä?
- Yksi isoimmista asioista mitä mä halusin myös lähteä aika nopeasti muuttamaan on se ihmisten kuunteleminen. Koen, että aika paljon oli jäsenjärjestöissä sellaista tunnelmaa, että ei kuunnella ja ei oteta viestiä vastaan. Toivon, että siinä mä olen tai ainakin mulla on semmonen tunne, että siinä mä olen saanut ehkä tilanteen muuttumaan. Että viesti, joka sieltä tulee, vastaanotetaan ja sitä mietitään tosissaan, että millä tavalla pystytään toimintaa muuttamaan, että voidaan olla avuksi niille ihmisille siellä ympäri Suomea.
- Se missä koen vähän epäonnistuneeni - ja missä mulla olisi paljon kunnianhimoa, joka jäi täyttämättä - oli nimenomaan ehkä tää viestinnällinen ja tiedotuksellinen osuus Setassa. Jos ajatellaan, että minkälaisessa maailmassa me nyt eletään missä viestejä tulee kymmeniä tuhansia päivässä ihmiselle ja jotta organisaatio on relevantti ja tulee huomatuksi niin viestinnän täytyy olla ketterää, nopeaa ja reagoivaa ja keskustelevaa. Siinä mä koen, että meidän järjestöllä on vielä paljon tekemistä.
Liiallisesta positiivisuudestaan pyyhkeiden saamiseen viitaten Mäenpää sanoo kokevansa, että hänen työnsä tuloksena Setan äänensävy on muuttunut vähemmän "syyttäväksi".
- Mielestäni hirveän tärkeää on, että myös kaikessa viestinnässä me korostetaan sitä mahdollisuutta kaikkien osallistumiseen.
- Toivoisin, että Seta vielä laaja-alaisemmin avautuisi ajattelussaan siinä mielessä, että me ei estettäisi ketään tulemasta mukaan toimintaan ja vaikka ei välttämättä olisi sellaista henkilökohtaista intressiä lhbti-asioiden ajamiseen niin silti olisit yhtä tervetullut. Ja, että ymmärrettäisiin, että kaikki me emme välttämättä osaa ihan heti puhua oikeasti oikeilla termeillä vaan, että me myös tarjotaan mahdollisuus ihmisille tulla oppimaan ne ja siinä omassa viestinnässä muistetaan, että me ei tuomita liikaa ihmisiä, jotka ei vielä kaikkia niitä nyansseja osaa, jotka meidän järjestössä ehkä pidempään olleet osaa.
Onko ollut jotain selkeitä esteitä Setan kehittämiselle?
- Varmasti kaikissa järjestöissä on olemassa semmonen kahtiajako niiden ihmisten kohdalla, jotka on ollut pitkään järjestössä mukana ja tietyllä tavalla niin kuin tietysti yleensäkin yhteiskunnassa, että ne, jotka ovat pitkään jotain asiaa tehneet, kokevat tarpeelliseksi säilyttää olemassa olevia rakenteita ja ajatusmalleja. Sitten mä taas näen todella vahvasti sen, että meidän täytyy olla valmiita koko ajan myös antamaan tietä uusille asioille, ideoille ja myös sukupolville.
- Sanoinkin joskus, kun aloitin tässä hommassa ja joku kysyi, että aiotko sitten vetää 10 vuotta niin kuin jotkut edeltäjät, niin mä sanoin, että ei, se on pahinta, että jos sitä jämähtää ja sitten yhtäkkiä saa itsensä kiinni siitä, että sanoo, että näin me ollaan aina tehty.
Nuorisotoiminnan ja -toimikunnan kehittämisen Mäenpää näkee tärkeäksi, koska sitä kautta on mahdollista saada jatkuvasti uusia ihmisiä toimintaan.
Sanoit valintasi jälkeen, että on menossa sukupolvenvaihdos, että vanhaa on menossa pois ja uutta tulee tilalle, mutta onko kuitenkin niin, että se vanha polvi jäikin pitämään kiinni paikastaan. Jäitkö vähän jalkoihin siinä?
- No ehkä mä vähän, että ehkä tässä on menossa semmonen muutosvaihe. Ehkä, jos ajatellaan viime vuonna mitä uusia jäseniä meidän hallitukseen tuli niin kuin vaikka Mari ja Emil, jotka on mun ihan suosikkityyppejä siinä omassa hallitustyöskentelyssään niin kyllä mä koen, että varmaan vielä tilaa uusille ja uudenlaisille ihmisille löytyy vahvasti.
Valintasi jälkeen 30.11.2014 toit esille, että Setan tehtävä on tuoda toivoa. Onko Seta onnistunut siinä työssä sinun kautesi aikana vai vieläkö on tehtävää?
- Olen ainakin itse pyrkinyt koko ajan omassa toimessani ja siinä miten mä puhun ja olen, niin siinä mä olen pyrkinyt ja mä uskon, että palautteesta päätellen mä olenkin myös onnistunut. Muistan mun ihan ihkaensimmäisen puhetilaisuuden Setan puheenjohtajana silloin ihan vuoden alussa. Olin yhdessä ministeriön tilaisuudessa puhumassa ja sen jälkeen musta oli annettu sellainen palaute silloiselle pääsihteerille Aijalle, että onpas mukava se teidän uusi puheenjohtaja, että hän puhui kauniisti, eikä syyttänyt ketään.
- Sitä mä olen pitänyt jotenkin sydämessäni, että se on se linja, mitä mä olen halunnut myös tehdä.
Mäenpää pitää tärkeänä nostaa esiin yhteiskunnan korjattavat kohdat, mutta samalla pitäisi huolehtia siitä, että järjestön piiriin on mukana tulla tekemään tavoitteita edistävää työtä. Omalla kohdallaan hän kertoo pyrkineensä siihen.
- Suomea kiertäessäni olen kohdannut mahtavia esimerkkejä toivosta. Tässä järjestössä voitaisiin tuoda enemmän esiin niitä upeita tarinoita siitä, miten hyvin myös menee välillä. On tärkeätä joskus saada semmonen kirkas valo, joka siellä hetkittäin pimeällä tiellä johdattaa.
Olet sanonut, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vaikuttamaan Setassa. Onko tämä onnistunut vai oliko tähän alunperinkään esteitä?
- On. Ja siis edelleen on. Kyllä mä näkisin, että järjestödemokratian toteutumisen kannalta on tärkeätä, että tulevat edustajakokoukset miettii sitä, että järjestössä on muitakin isoja vaikuttamisen paikkoja kuin edari [edustajakokous]. Että se ei menisi vain siihen, että kerran vuodessa kokoonnutaan yhteen ja siellä jotenkin koko vuoden turhaumat pääsee ulos. Mä näen erityisesti hyvin vahvasti, ja tässä ehkä tulee se mun ajatus kansalaisjärjestöstä, että myös keskusjärjestön tehtävänä on järjestää niitä kokoontumisen paikkoja ja niitä missä sitten myös edustajakokousten välillä pääsee vaikuttamaan.
- Ihan samalla tavalla mä näkisin, että Setan tulee panostaa siihen, että edustajakokousten välillä on vahvasti paikkoja, joissa voidaan tarkistaa suuntaa ja jossa voidaan miettiä tehtäviä ja vastuita ja ollaanko saavutettu tavoitteita. Niin kuin tossa viime hallituksen kokouksessa sanoinkin, että toivoisin, että pystyttäisiin hallituksessakin jatkossa määrittämään toiminnan tehokkuuden mittarit, että millä tavalla asioita ollaan viety eteenpäin, millä tavalla ollaan työskennelty tehokkaasti.
- Jos ajatellaan, että Setan hallituskin kokoontuu kerran kuukaudessa, niin se on aikamoinen ajallinen investointi ihmisiltä niin kyllä olisi tärkeätä myös se, että se silloin olisi myös hyödyllistä ja tehokasta toimintaa.
Nytkö se ei ole?
- Tietysti mä olen tosi kärsimätön. Ihmisenä mä olen tosi kärsimätön ja järjestön rattaat välillä menee hitaasti eteenpäin, mutta että se on myös paljolti siitä kiinni, että välillä pitää uskaltaa tehdä vahvoja linjauksia ja kokeiluja ja sitten katsoa kuinka käy.
- Siinä tietysti auttaisi hirveän paljon se, että jos olisi vahvaa omaa varainhankintaa ja omarahoitusosuus kasvaisi niin voitaisiin ehkä tehdäkin vähän uskaliaammin kokeiluja. Niin kauan, kun meidän rahoitus on kokonaan avustusten, raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen ja vuoden alusta sitten yhteisen rahapeliyhtiön, niin silloin me ollaan aika sidottuja siihen mitä me voidaan kokeilla.
Mainitsit aikaisemminkin varainkeruun. Koit, että ei ole ehditty, mutta ei haluttukaan paneutua siihen. Mistä tällainen johtuu?
- No tietysti sehän ei ole maailman jännittävin asia. Rahahan on aina tylsää ja sehän olisi ihanaa, että sitä vaan olisi eikä sen eteen tarvitsisi tehdä töitä. Sehän vaatii sellaista tietynlaista mielentilaa missä sitten aikalailla pitää miettiä myöskin resursseja ja omistautua sille asialle.
- Nykypäivänä se, että lähdetään varainhankintaan, niin se vaatii järjestöltä myös sellaista vahvaa ajatusta siitä, että millaisia me ollaan ja mihin ihmiset haluaa liittyä. Nykypäivänä me järjestöinä myös kilpaillaan vapaa-ajasta tosi vahvasti ihan kenenkä kanssa tahansa. Jos sä mietit, että lähdetkö sä viideltä töistä vaikka elokuviin vai lähdetkö sä järjestötoimintaan niin kyllähän silloin se on tosi vahvasti mietittävä myös se mikä on mielekästä.
- Kuten sanoin äsken viestin vahvasta sanomasta positiivisuuteen ja mukaan kutsumiseen, niin silloin täytyy miettiä sellaisia asioita, että onko meillä niin vahva viesti ja semmonen sanoma ihmiselle, että nykypäivänä, kun me joudutaan prosessoimaan niin paljon tietoa, että me voidaan vahvasti sanoa, että tervetuloa tänne, me tehdään tätä, kun sinä tulet niin tämä onnistuu. Eli sillon se myös järjestössä pitää miettiä.
Jos ajatellaan ihan puhtaasti varainhankintaa, mitä Setan pitäisi tehdä siinä asiassa?
- Näkisin tietysti aika vahvasti, että me voitais katsoa myös ulkomaille, että mitä järjestöt siellä on tehneet. Mä olen erityisen otettu vaikka Stonewall UK:n toiminnasta, jossa he myöntävät tämmösiä lgbti-sertifikaatteja yrityksille ja yhteisölle siitä, että millä tavalla ne on huomioinut vaikka omassa toiminnassaan ja sanotaan nyt vaikka ihan henkilöstösuunnitelmissaan lhbti-sensitiivisyyden. Sen perusteella he tietysti myöntävät sitten sertifikaatteja ja ihan niin kuin Green Office sertifikaatit ne maksaa vuosittain jotain ja tällä tavalla he hankkivat aika paljon rahaa, mutta tämä on nyt vain yksi esimerkki.
Mäenpään mukaan järjestössäkin voisi panostaa tuotteistamiseen. Samoin pitäisi miettiä sellaisia asioita, joita on mahdollisuus pitkäjänteisesti tehdä ja valvoa.
- Tottakai se on inhottavaa, että puhutaan tuotteistamisesta ja ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksia ei tarvitse tuotteistaa, mutta ehkä ne tavat millä toimitaan, niin niitä voisi mielestäni katsoa vahvasti siitä tuotteistamisen näkökulmasta.
Miten tähän on suhtauduttu muiden hallituksen jäsenten suunnasta?
- Ehkä se on aika- ja kiinnostuskysymys. Enemmän olisin toivonut, että meillä olisi ollut mahdollisuutta keskittyä siihen koko porukalla.
