Miksi Venäjällä mennään eri suuntaan kuin läntisessä Euroopassa?

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 3

Kun Venäjän sosialismi loppui, luultiin, että Venäjästä nopeasti tulee samanlainen demokratia kuin muista Euroopan maista. Nyt nähdään, että Venäjällä on oma suunta. Syyskuussa radiohaastattelussa Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela kiinnostavalla tavalla selvitteli, miksi kehitys menee eri suuntaan idässä ja lännessä. Korpela on tullut tunnetuksi mm. monografiasta ”Miesparin siunaaminen, viisi ortodoksista keskiaikaista rukousta” (2011). http://ranneliike.net/teema/ortodoksit-siunasivat-keskiajalla-miesparien-liittoja?aid=5899


Radiohaastattelussa teemana oli länsimaisen yhteiskunnan synty. Aihe on senkin takia mielenkiintoinen, että kiinnostus islamilaiseen maailmaan ja sen ajattelutapoihin on lisääntynyt, kun pakolaisvirrat suuntautuvat länsimaihin. Esim. Helsingin työväenopistossa on tänä syksynä ollut useampikin esitelmäsarja islamilaisen maailman historiasta ja radiossa on pitkään luettu ja tulkittu koraania.

Professori Juha Korpela tyrmää sen ajatuksen, että kaikki kulttuurit ja maat vähitellen kehittyvät länsimaisten demokratioiden kaltaisiksi. Kaikista maailman maista ei tule kuin Yhdysvaltoja tai Ruotsia. Eri maiden historiat johtavat yhteiskunnallisen kehityksen aivan eri suuntiin. Itäisessä Euroopassa perustellusti ajatellaan, että moniarvoisuus on rappiota.

1800-luvulta lähtien läntisten demokratioiden esikuvana ja lähtökohtana on pidetty antiikin Kreikkaa. Todellisuudessa antiikin Kreikka oli hyvin moni-ilmeinen ja monenlainen eikä monessa suhteessa lainkaan demokratia-ihanteidemme mukainen.

Persialaisen ja islamilaisen maailman yksi tärkeä ominaisuus on ollut se, että uskonto ja tieto ovat yksi ja sama asia. Jos halutaan tietää jokin asia, se pitää selvittää pyhistä kirjoituksista. Jumalalla on kaikki tieto. Raamatusta näkyy, että myös juutalaisilla lainoppineet opettivat uskonnollista lakia. Laki tuli Jumalalta. Jumalan antamasta laista ei saanut poiketa, vaikka se olisi tuntunut väärältä. Jos ei noudata lakia, Jumala kostaa. Hallitsija sai valtaoikeutensa Jumalalta. Hän oli Jumalan jälkeläinen. Hallitsija antoi lain, mutta se oli peräisin Jumalalta. Sama näkyy edelleen islamilaisessa kulttuurissa. Laki on pyhä ja lakia ovat tulkitsemassa uskonnolliset asiantuntijat.

Kreikassa ajattelu alkoi muutttua. Uskonto oli eri asia kuin tieto tai lait. Alkoi tulla lakeja, jotka eivät olleet jumalten sanelemia. Kun kehittyi roomalainen laki, se oli ihmisten tekemä, ei Jumalan antama. Lakia voitiin arvostella eikä laki ollut moraalinormi.

Roomalainen laki

Roomalaisessa ajattelussa lakia ei säädä jumaluus vaan ”toimivaltainen taho”, esim keisari, senaatti tai kansankokous. Laki on ihmisen antama säädös. Tuomarit alkavat tulkita lakeja ja syntyy oikeusperiaatteita.

Roomalaisia periaatteita alettiin noudattaa Euroopassa 1000-luvun jälleen. Eurooppa teki ”irtioton” uskonnosta. Yksilöstä tuli tärkeä, kun islamilaisessa maailmassa yhä vieläkin tärkeä on yhteisö, suku tai klaani. Se näkyy esim. maanomistuksessa ja perintöasioissa. Itämaissa on tärkeää, että omaisuus säilyy suvun hallussa.

Länsimaiden yhteisö on yksilöiden yhteisö. Yksilö on tärkeä. Itämaissa yhteisö on tärkein. Yhteisö kehittyy tärkeäksi myös itäisen Euroopan ortodoksisessa maailmassa. Yhteisön normeista alkoi tulla tärkeitä. Suvut, klaanit ja kollektiivit muodostuivat tärkeimmiksi, ja uskonnolla ja mystisyydellä oli suuri merkitys.

Avioliiton synty

Nykyisen kaltainen avioliitto syntyi 1000-1200-luvuilla. Katolinen kirkko halusi ruhtinaille yksiavioisuuden, ettei syntyisi mahtavia ruhtinasklaaneja. Avioliiton synnyllä oli siis poliittinen syy: rajoittaa ruhtinassukujen syntymistä. Aikaisemmin ruhtinaat olivat moniavioisia.


Yhtenäinen yhteiskunta vai klaaniyhteiskunta

Länsi-Euroopassa tuhoutui klaanijärjestelmä ja tilalle tuli länsimaisia, maallisiin lakeihin perustuvia yhteiskuntia. Ruhtinaat yhdenmukaistivat valtakunnan. Itä meni eri suuntaan. Ruhtinaan valta kasvoi klaanien johtajana. Oli ruhtinas, sulttaani, kalifi, Moskovan keisari, ja hän oli klaanien ylin taso. Klaanit jatkoivat omaa sisäistä elämäänsä, eikä syntynyt yhtenäistä yhteiskuntaa. Tämä pätee edelleen nyky-Venäjällä, joka paikallistasolla on hyvin epäyhtenäinen maa.


Erkaantumiset

Länsi-Eurooppa alkoi erkaantua Lähi-Idästä. Irtauduttiin vanhasta perinteestä. Oikeus erosi uskonnosta. Sitä ei tapahtunut Bysantissa eikä Lähi-Idässä. Bysantin alueella itäisessä Euroopassa oikeus oli osa uskontoa, Jumalan antamaa.

Itä erosi myös siinä, että lopullinen totuus saatiin Jumalalta, ja se voitiin kokea valaistumisen kautta. Mystiikasta tuli tärkeää. Filosofinen pohdiskelu oli toisarvoista. Lännessä päädyttiin siihen, että Jumalasta tai Jumalalta ei voi saada tietoa. Tieto hankitaan ympäröivästä, näkyvästä maailmasta. Syntyi skolastiikka (yliopistolaitos). Luonnontieteet alkoivat kehittyä.

Mielenkiintoinen on Moskovan patriarkan lausuma siitä, mikä erottaa Venäjän Länsi-Euroopasta: Venäjällä ei koskaan ole ollut skolastiikkaa, renessanssia eikä valistusta. Siinä on iso ero, koska ne ovat läntisen yhteiskunnan olennainen perusta.

Lännessä lait ja lainkäyttö kehittyivät, idässä laki oli Jumalalta ja lain muuttamisyritykset olivat jumalanpilkkaa. Vain Jumala sai muuttaa lakeja. Esim. sukupuolineutraalia avioliittoa ei idässä edes saa pohtia. Hallitsija esim. Putin, voi kävellä lakien yli, mutta se koetaan sallituksi, koska hänen valtansa on peräisin Jumalalta.

Lännessä saa ilman muuta miettiä, mitä hyötyjä tai haittoja lain muuttamisesta olisi. Lait ovat parlamentin säätämiä ja huono laki korvataan paremmalla. Perustuslainkin voi muuttaa.


Nyky-Venäjä

Nyky-Venäjällä on aatteelliset yhteydet Lähi-Itään. Vaikka yhteiskunnassa on paljon läntisiä piirteitä, perussysteemi on aika itämainen. On odoteltu, milloin Venäjällä kehittyy kansalaisyhteikunta (toimintakykyisiä kansalaisjärjestöjä), mutta sitä ei ole syntynyt. Kyse ei ole yhdestä johtajasta, Putinista, tms, vaan kysymys on kokonaisilmapiiristä, siitä, miten ymmärretään oikea ja väärä, yksilön oikeudet suhteessa yhteisöön, moniarvoisuus, perinteiset arvot. Jos perinteisten arvojen arvostelu on rienaamista, halutaan luultavasti vahvaa johtajaa ja äänestetään häntä eikä oppositiota. Ja sananvapautta rajoitetaan – ei saa sanoa mitä mieli tekee.

Neuvostoliiton aika ei turmellut ihmisiä, koska sosialismi oli vain lyhyt ajanjakso ja sitä voi pitää lähinnä hallintokokeiluna. Olennaisempaa on, että käsitys moniarvoisuudesta ja ihmisoikeuksista on erilainen. Ihmisoikeudet ovat oikeus viettää elämää oikeiden arvojen mukaisesti. Ilmeisesti valtaosa Venäjän kansaa haluaa muunlaista turvaa elämäänsä, kuin läntisiä ihmisoikeuksia. Veneen keikuttelijoista ei pidetä.

- - - -

Tämän tekstin ajatukset on koottu radio-ohjelmasta ”Länsimaisen yhteiskunnan synty”. Sen voi kuunnella Areenasta, kesto 53 min

http://areena.yle.fi/1-2914031

3 kommenttia

Jo 1700 -luvulta lähtienhän on ollut "kaksi Venäjää": Novgorodin perillisenä melko länsimaistunut ja maallistunut "Pieterin Venäjä" ja mongolivalloittajien hallintotavan omaksunut ja pajareiden perinteitä ylläpitävä "Moskovan Venäjä".
Toisessa kotikaupungissani, Lappeenrannassa, asuu paljon Pietarista sinne muuttaneita. Lähes poikkeuksetta he ovat sitä mieltä, että jos mentaliteetilla määriteltäisiin, Pietarin alue olisi "suomalainen" verrattuna Moskovaan.
Pete, tuo Moskovan Venäjä ei voinut omaksua hallintotapoja mongoleilta ainakaan uskonnon suhteen, sillä mongoleille uskonnoilla ei ollut niin merkitystä ja mongolit sietivät hyvin muitakin uskontoja, kunhan mongolivallan alamaiset vain sopeutuivat mongolien hallintoon.
Mongolien oma uskonto on tietynlainen luonnonuskonto.

Mongolien hoviinhan marssivat aikoinaan vatikaanin lähettiläät ja siellä oli muidenkin uskomusten edustajat ruinaamassa, jopa vaatimassa (etenkin vatikaani) mongolihallitsijaa kääntymään omaan uskomukseensa.

Mongolien suurkaani laittoi eri uskontokuntien ruinaajat väittelemään keskeneään, kuunteli sitä päivä, toisenkin, mutta kyllästyi sitten uskomusten väittelijöitten touhuun ja lähetti heidät matkoihinsa.

- - -

vaeltajan jutussa on perää paljonkin Venäjän osalta, mutta uskonnosta irtautuminen jutussa Länsimaiden osalta kaunistellaan. Vasta esim. Ranskan osalta 1790-luvun valistusajan Suuri vallankumous erotti uskontoa valtiosta - siihen asti Ranskankin laeissa oli ns. hömppä-kristillisyys-peräisiä lakeja, mm. kuolemantuomio homoille ja Ranskassahan vielä 1750 poltettiin elävältä homo-miespari.

Samoin Englannissahan oli pakanallis-paholais-raamattu-uskomuksen ja umpikristityn martti lutherin homovihan syistä 1800-luvulle asti kuolemantuomioitakin homorakastelusta. Sekä naisten asema oli epädemokratisoitu Englannissa, kuten muuallakin Länsimaissa aina 1900-luvun alkuun asti. julistihan uskonlikaaja martti luther että naisten paikka oli kristinuskomuksessa kotona, tekemässä lapsia ja hoitamssa kotia, kun taas yhteiskuntaelämä kuului miehille.
Vaikka katolisuus osaltaan oli sekin naisille paha, luther pahensi naisten tilannetta, koska katolisuudessa naisista osa oli saattanut päästä nunnaluostareissa opiskelemaan, mutta luther opissaan vaati nunnaluostarit lopetettavaksi, nunnat avioitumaan ja alistumaan kotiäidin rooliin, ilman mahdollisuuksia opiskeluun tai yhteiskuntavaikuttamiseen.

Yliopistoissa oli hömpällä, epä-tiede teologialla jopa tiedekuntiakin ja on ihme kyllä edelleenkin ja kristinuskomuksella oli erityisasemaa syyttä suotta muutenkin yliopistojen hallinnoissa yms.
Vielä nykyäänkin eräiden Länsi-Euroopan monarkkien pitää kuulua sikäläiseen kristinuskomukseen. Eli kristinuskomusta on ikävä kyllä tungettu sekaantumaan Länsimaissakin.

Eurooppaa, erityisesti Keski-Eurooppaahan pääsi 80 vuotta sitten riivaamaan roomalais-arjalainen ääri-kristillinen natsi-ideologia, jota hallitsivat lähinnä miehet ja jossa naisten keskeinen tehtävä oli toimia uusien natsi-pojujen tuottajina - huvittavaa onkin taas nykyään, miten natsihenkiset meilläkin syyttävät tuosta sitä katalan abrahamista isistä.

Suomenkin laeissa valitettavasti on rasitteena vielä erityisjuttuja kristinuskomukselle, vaikka meidän olisi hyvä päästä moisesta eroon ja laittaa kristinuskomus- ja muut uskomusasiat sinne minne ne kuuluvatkin, eli aatteellisen toiminnan lakeihin.

islaminuskoisista maista Turkissa 1800-luvun puolivälissä erotettiin uskonnot laeista ja mm. samalla poistettiin homorakastelun tuomiot.
(sinälläänhän koraanissa ei ole edes tuomioita homoille, muhammed ei koskaan tuominnut homoja - eli vain raamatussa, uudessakin testamentissa on vihanjulistusta ja tuomioita homoja tai ainakin bissejä, eli "naisesta mieheen vaihtajia", "miehen kanssa niin kuin naisen kanssa makaavia" - eli siis biseksuaaleja kohtaan.

vaeltajan juttu antaa värittyneen kuvan roomalaisesta oikeudestakin, sillä sen viimeisimmät versiot ovat tiettävästi Itä-Rooman lakeja ja roomalainen lakihan antoi oikeutusta vain vapaille roomalaisille, siinä erityisesti miehille, eikä niinkään naisille tai lapsille, eikä etenkään isolle osalle Rooman väestöä, eli ei-vapaille orjille. Roomahan oli yhtä kaikki, orjatalousvaltio.

Venäjällähän on pitkä, roomalaismainen, orjatalousyhteiskuntahistoria, sillä Venäjällä maaorjuus jatkui pitkälle 1800-lukua. Siellä oli siis samantapainen yhteiskunta, kuin antiikin Roomassa, vapaine kansalaisineen ja ei-vapaine maaorjineen. Koska kristinuskomus on leivottu paljolti antiikin Rooman ajan yhteiskuntakäsityksin, patriarkaalisen valta-koneiston aikana, on venäjä jämähtänyt sille tasolle merkittäviltä osin.

Länsimaisessa oikeuskäsityksessä merkittävinhän on Ranskan Suuren Vallankumouksen, valistuksen ajan oikeuskäsitysuudistus https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous
joka pohjaan arvoiltaan enempi läntisen Euroopan kelttien ammoiseen oikeuskäsitykseen ja lakeihin, joissa naisilla, lapsilla, vammaisilla ja jopa biseksuaalin kanssa naimisiin joutuneilla vaimoilla oli säädetty oikeusturvaa.

Tietääkseni islaminuskomus ja koraani eivät kurista tieteen tekemistä likikään niin pahasti, kuin raamattu-uskomus teki. Siksihän nykyajanlaskun 1. vuosituhannen tieteellinen edistysasema oli nimenomaan islamilaisella maailmalla, teknologiassa, luonnontieteissä, kirjallisuudessa, lääketieteissä ja myös moniarvoisuuden osalta. Eurooppa eli 1-oikoisen jumaluskomuksen pakkopaidassa enempi.

Kommenttia muokattu: 16.10.2015 klo 01:09