Tuhannet radiokanavat välittävät ohjelmiaan Internetin kautta. Tarjonnan kirjo on valtaisa; vaihtoehtoja löytyy makuun kuin makuun. On puheohjelmaa. On eri musiikkityylejä, kuten trancea, death metallia, hiphoppia, poppia, euroviisuja, kasarihittejä, klassista, eikä unohtaa sovi alueellista musiikkitarjontaa eri maailmankolkista. On katsomuksellista tarjontaa ja on katsomuksetonta. On ammattimaisesti tehtyä ja amatööripohjalta toteutettua. Osa kanavista lähettää ainoastaan netissä (webcast), osa puolestaan on perinteisiä radiokanavia, jotka välittävät ohjelmaansa perinteisen tavan lisäksi netin kautta (simulcast). Ja se kielivalikoima...
Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattua ohjelmaa on kymmenien kanavien verran. On musiikkivaihtoehtoja ja on asiavaihtoehtoja. Ja siltä väliltä. Homoille, lesboille, biseksuaaleille ja trans-ihmisille suunnattuja nettiradiokanavia tulee jatkuvasti lisää.
Varsinaisten lähetysvirtojen lisäksi on tarjolla myös lyhyempiä ja pidempiä tallenteita, joita voi kuunnella kerran tai useammin silloin kuin itselle parhaiten sopii, tai tilata podcast-tekniikalla ne omalle koneelle tai vaikkapa musiikkisoittimeen.
Kuinka kuunnella?
Perinteisesti Internetissä toimivia radiokanavia on kuunneltu tietokoneen kautta, tarvittavan mediasoitinohjelmiston avulla. Netissä on runsaasti listauksia kanavatarjonnasta. Esimerkkeinä vaikkapa shoutcast.com, joka listaa tuhansia mp3-pakkausformaattia käyttävää kanavaa. Pari muuta laajaa listaa ovat www.radiotoplist.com, www.radioguide.fm ja Gay-nettiradiot maailmalla -lista.
.Äänentoistoon on luonnollisesti voinut käyttää kuulokkeita, tietokoneen kaiuttimia - tai koneen on voinut yhdistää vaikkapa kotistereoihin. Äänenlaatu on siis ollut kohdallaan, edellyttäen että kuunneltavan aseman käyttämä bittivirta on riittävän laadukasta. Korva kyllä tuntuu tottuvan melko nopeasti vähän tunkkaiseempaankin äänenlaatuun. Suurin ongelma monen mielestä on se, että tietokoneen on pitänyt olla päällä jotta kuuntelu kävisi päinsä - ja tuuletin tapaa humista ärsyttävästi.
Nettiradiovastaanottimet
Viime vuosina markkinoille on tullut myös erityisesti netin radio-ohjelmatarjonnan vastaanottamiseen ja kuuntelemiseen tarvittavia laitteita, jotka toimivat ilman tietokonetta - ja ilman humisevaa tuuletinta. Ja onpa muutamiin viritinvahvistimiinkin ympätty mahdollisuus vastaanottaa streamia verkosta. Nyt laitteita alkaa olla myynnissä Suomessakin, mutta valikoima ei ole vielä mahdottoman laaja. Tietysti ulkomailta tilaaminenkin on ihan mahdollista. Hinnat ovat parinsadan euron korvilta ylöspäin (syksyllä 2008) ja laitteen ominaisuuksien määrän myötä hinta nousee.
Koska nettiradion ääni kulkee bitteinä verkossa, tarvitaan nettiradion kuuntelemiseen Internet-liittymä. Laitteesta riippuen on mahdollista kytkeä se langattomasti ja/tai verkkokaapelilla verkkoon. Yleisesti ottaen nettiradiovastaanottimet ovat melko helppokäyttöisiä. Niiden toimintaa hallitaan samanlaisella valikkoperiaatteella kuin mitä tahansa nykyaikaista viihde-elektroniikan tuotetta. Valikosta selaillaan asemalistausta ja valitaan mieluinen. Hetken kuluttua toivottu kanava alkaa soida.
Kun kyse kuitenkin on tietotekniikasta ja bittien virtaamisesta, on varauduttava säätöön ja otsasuonten pullistumiseenkin. Perusasetusten saattaminen kohdilleen voi olla joskus omanlaisensa prosessi. Useammin kaikki sujuu kuitenkin "heittämällä"; kaikki on itsekseen kunnossa alle minuutissa, kunhan laite on löytänyt paikkansa verkossa. Verkkoasetusten määrittelyyn on yleensä riittävät ohjeet ohjekirjassa ja oletusarvoisesti verkko löytyy yleensä ilman erikoistoimenpiteitä. Esimerkiksi laitteen yhdistäminen salattuun langattomaan verkkoon vaatii kuitenkin hieman keskittymistä.
Millaisia laitteita on tarjolla?
Logitechin SqueezeBox on tyylikäs pienen matkaradion kokoinen vehje. Sen toimintaa hallitaan kaukosäätimellä. Tämä laite vaatii äänentoistoa varten kaverikseen ulkopuolisen vahvistimen tai vaikkapa tietokonekaiuttimet. Laitteen saa verkkoon sekä langattomasti että langallisesti. Nettiradiotarjonnan lisäksi tällä laitteella pääsee käsiksi omalla tietokoneella oleviin musiikkitiedostoihin. SqueezeBoxilla pystyy selailemaan mm. SHOUTcast-palvelun kanavalistoja ja poimimaan sieltä halutun kanavan. Jo sen Top 500 -listalta löytyy paljon kiinnostavaa. Myös useisiin muihin valmiisiin kanavatietokantoihin on pääsy ja listoilta löytymättömiäkin streameja voi syöttää nettipalvelun kautta omaan suosikkilistaan. Tuotteesta on olemassa myös isoveli Squeezebox Duet.
Tangent Quattro muistuttaa perinteistä pöytäradiota, laitteen päällä olevine kaiuttimineen. Siinä on äänenvoimakkuuden säädin, valikonselausruuvi, valitse- ja peruuta-painikkeet, virtakytkin ja joukko toiminta- ja pikavalintanappeja. Laitteen ensimmäiset versiot sai verkkoon vain langattomasti, mutta päivitetty versio sisältää myös reiän verkkojohdolle ja FM-radion, joten sillä voi kuunnella myös perinteisiä radiolähetyksiä. Lisäksi RealAudio-formaatin kuuntelu on mahdollista, mikä ei monilla muilla vastaavilla vehkeillä käy. Reciva.com -nettiradiotietokantaan tallennettujen asemien lisäksi suosikkilistaan voi nettipalvelun kautta syöttää omiakin suosikkeja. Laite sopii oivasti vaikkapa keittiöradioksi, työpöydän nurkalle tai yöpöydälle. Laitteessa on bonuksena erityisen miellyttävä äänenlaatu omalla kaiuttimellakin. Samalta valmistajalta on tullut myös hifi-sarjoihin sopiva Tangent NET-200 -vastaanotin.
Lisäksi ainakin Philipsiltä ja Denonilta on pöytäradio, jossa on nettiradio. Ainakin valmistajat Onkyo, Sony, Pioneer, Yamaha ja Denon ovat lisänneet nettiradio-ominaisuuden joihinkin viritinvahvistin-malleihinsa. Myös joihinkin matkapuhelimiin on saatavissa nettiradion kuunteluun tarvittavia ohjelmistoja. Tiedonsiirtomaksut ovat ainoa kulu. Jos liittymässä on kiinteähintainen datapaketti, eivät kustannukset pääse yllättämään. Näin mukana aina "korvalappuradio".