48 yhteisen vuoden jälkeen lesbopari taistelee avio-oikeuden puolesta

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Lassi Valve
  • 1

Lennie Gerber ja Pearl Berlin, jotka olivat vain "kaksi tyttöä Brooklynistä" tavatessaan, pelkäävät ajan loppuvan heidän taistelussaan ihmisoikeuksiensa puolesta.

Ellen Gerberin ja Pearl Berlinin vannoessa ikuista rakkautta toisilleen eräänä kesäiltana listahittinä Yhdysvalloissa oli "When a man loves a woman" ja maan presidenttinä Lyndon B. Johnson. Ensimmäinen miehittämätön luotain oli juuri laskeutunut Kuun pinnalle.

"Olemme edelleen rakastuneita, 48 vuoden jälkeen. Emme voi vieläkään aloittaa päivää hipelöimättä toisiamme." Näin Lennie kertoi äskettäin.

"2.6.1966" on kaiverrettu roomalaisin numeroin samanlaisiin kultarannekkeisiin, jotka naiset antoivat toisilleen viime vuonna uskonnollisessa seremoniassa Greensboron synagogassa tuon kaukaisen illan vuosipäivänä. Tätä seurasi kolme kuukautta myöhemmin siviiliseremonia Mainessa.

Pohjois-Carolinan lain mukaan he kuitenkin voisivat yhtä hyvin olla muukalaisia. Sitä varteen Gerber ja Berlin ovat tärkeimmät vastaajat oikeusjutussa, jolla yritetään kumota osavaltion kansalaisten hyväksymä perustuslain muutos samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden laillisuuden kieltämiseksi.

"ihmiset voivat todeta sen meissä, sen, että homona tai lesbona oleminen on ihan samaa kuin heterona", Gerber totesi. "Rakastat vain jotakin, joka on omaa sukupuoltasi. Muutoin ei ole mitään eroja..Haluamme, että meidän tunnustetaan sinä mitä olemme - avioparina."

Viime kuussa neljäs piirivetoomustuomioistuin - jolla on oikeusvalta viidessä osavaltiossa Pohjois-Carolina mukaan lukien - kumosi Virginian voimassa olleen samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden laillisuuden kieltävän lain. Keskiviikkona tuomioistuin kieltäytyi viivyttämästä päätöstään, minkä seurauksena homoavioliittoja voidaan ehkä alkaa solmia ensi viikolla.

Pohjois-Karoliinan oikeusministeri Roy Cooper on todennut olevan "turhaa" jatkaa osavaltion vastaavaan lain puolustamista.

Homona oleminen ja vanheneminen tuovat mukanaan todellisia murheita. Eikä aika ole tämän lesboparin puolella.

89-vuotias Berlin kaatui portaissa ennen joulua lyöden päänsä ja katkaisten kolme kylkiluuta. Seurauksena oli kolmas sairaalassa oleskelu kahden viimeisen vuoden aikana.

Gerber, joka on 78-vuotias eläkkeellä oleva asianajaja, kirjoitti aikoja sitten Berlinin terveydenhoitovaltakirjan. Mutta paperinpala ei takaa sitä, että sairaalan henkilökunta heti myöntäisi hänelle aviopuolison oikeudet, jotka hän saisi itsestään, jos hän olisi naimisissa miehen kanssa.

"On hyvin pelottavaa, että Pearlille tapahtuisi jotakin ja minut pidettäisiin hänestä erossa", Gerber kertoi. "Minua ei ehkä päästettäisi teho-osastolle hänen kanssaan. Minun ei ehkä annettaisi auttaa päätösten teossa.. Olisi ihan kauheaa, ellen voisi olla siellä hänen kanssaan pitämässä häntä kädestä. Kuolisin, ellen voisi sitä tehdä."

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kumottua viime vuonna avainkohdan liittovaltion avioliiton puolustuslaista (Defense of Marriage Act), samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden laillisuutta puolustavat ympäri maata voittivat melkein kaksi tusinaa oikeustapausta. Tällaiset avioliitot ovat nykyään laillisia 19 osavaltiossa ja Washington DC:ssä.

Lakiasiantuntijat ennustavat, että ensimmäiset samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliset avioliittoluvat myönnetään Pohjois-Carolinassa muutaman kuukauden kuluessa.

Mutta Gerber ja Berlin ovat huolissaan siitä, ettei aika riitä heille. Heidän asianajajansa suunnittelevat vetoamista Greensboron liittovaltion tuomariin samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten avioliittojen tunnustamiseksi heti.

"Avioliitto on perheesi, ystäviesi, yhteisösi edessä antamasi julistus. Sen tarkoituksena on kertoa maailmalle, kuka olet. Se on perustavaa laatua oleva osa kunkin identiteettiä", Gerber totesi.

Naiset tapasivat toisensa vuonna 1964 Gerberin vieraillessa erään ystävän luona Denverissä. Tämä kutsui Berlinin brunssille. Berlin opetti Waynen valtionyliopistossa ja Gerber oli valmistumassa Etelä-Kalifornian yliopistosta. Kyseessä ei ollut rakkaus ensi silmäyksellä, mutta heillä oli paljon yhteistä. Molemmat olivat "mukavia juutalaistyttöjä Brooklynistä." He eivät koskaan olleet olleet kovin kiinnostuneita pojista.

Kahden seuraavan vuoden aikana monine puhelinsoittoineen ja vierailuineen heidän ystävyytensä kasvoi rakkaudeksi. Gerber sai työpaikan Berlinin koulusta, ja he päättivät muuttaa yhteen.

He eivät kertoneet perheilleen olevansa pari mutteivät piilottaneetkaan sitä. He asuivat yhden makuuhuoneen huoneistossa. Gerberin äiti tarjoutui ostamaan toisen sängyn. Hei torjuivat sen. Hän alkoi ostaa Gerberille yöpukuja.

Gerber kertoi: "Äitini sanoi: 'Emme hyväksy tätä koskaan.' "Mutta hän pystyi jopa nauramaan sanoessani: 'Mutta äiti. Olet aina sanonut, että ainoa joka merkitsee sinulle jotakin, on että menen naimisiin juutalaisen kanssa. Ja niin minä tein.'

Berlin oli vahingossa tullut ulos kaapista vuosia aikaisemmin, kun hän vahingossa lähetti äidilleen rakkauskirjeen, jonka hän oli kirjoittanut toiselle naiselle. Hänen äitinsä soitti.

"Ja hän sanoi: 'Pearl, haluan kertoa sinulle yhden asian. Luin juuri päivän postin, ja luin Marianille kirjoittamasi kirjeen. Se oli erittäin hyvin kirjoitettu. Tiedän, että et ollut tarkoittanut sitä minulle. Haluan sinun tietävän, ettei isäsi koskaan näe sitä eikä kuule sanaakaan siitä.'

Lopulta Berlinin isäkin hyväksyi heidän suhteensa sanoen Gerberille: "Lennie, jos olisit mies, tämä kaikki olisi täydellistä."

Berlin muutti collegeen Massachusetissä ja Gerberkin sai sieltä töitä. Sitten vuonna 1971 Pohjois-Carolinan yliopisto Greensborossa pyysi Berliniä hoitamaan uuttaa tohtorin väitöskirjaan johtavaa ohjelmaa. Gerber kertoi yliopiston hallintoihmisten tehneen selväksi, ettei häntä koskaan palkattaisi. Hän kertoi, että heitä pidettiin liian avoimina. Heidän olisi pitänyt teeskennellä.

Joten Gerber lähti lakikouluun ja hänestä tuli lainopillinen avustaja. Sittemmin hän auttoi homo- ja lesbopareja tekemään testamentteja, valtakirjoja ja veroilmoituksia.

Mikään lakiasiakirja ei kuitenkaan suo samaa turvaa kuin aviotodistus. Gerber kertoi tapauksista, joissa sukulaiset taistelivat vainajan omaisuudesta tämän homokumppanin tappioksi tai estivät tätä osallistumasta hautajaisiin. Vaikkei Gerber usko joutuvansa samaan tilanteeseen, hän pelkää, että Berlinin kuolintodistuksessa tämä määritellään naimattomaksi.

"Luulen että kuka tahansa, joka on menettänyt puolisonsa, tulisi epätoivoiseksi jos joku tokaisisi: *Häh, tämähän ei edes ollut puolisosi'.

Berlin on jo valinnut fontit 2.6.2016 vietettävien kultahäiden kutsukortteihin.

The Times of Israel

1 kommenttia

  • 1 / 1
  • Rekisterissä vain auto ja koir
  • 17.8.2014, 15.49
Aika juoksee armottomasti myös täällä koti-Suomessamme, päättäjät viivyttelevät minkä kerkeävät..