Vähävaraisuus nousi spontaanisti esiin pride-keskusteluissa
Artikkeli
Ihmisiä ja ilmiöitä
vaeltaja2006
26
Tämän vuotinen Mr. Gay Finland Aleks Vehkala ilmaisi omassa esittelyssään, että " Haluan edustaa myös muita vähemmistöjä kuten vähäosaisia ja etnisiä vähemmistöjä”. Vähäosaisista puhuttiin priden aikana enemmänkin.
American Vagabond -elokuva kertoo karusti, miten hyväosainen ja keskiluokkainen San Franciscon homoskene kylmästi torjuu asunnottomat ja nälkäiset gay-nuoret. Keskiluokkaisuus tuli esiin myös Kallion kirjastossa ja ravintola Milenkassa käydyissä keskusteluissa. Kelpaamme paremmin ja saamme heteromaailman hyväksyntää, kun näytämme ja olemme keskiluokkaisia kunnon kansalaisia.
Osa HLBTI-väestä on hyvin matalapalkkaista tai elää työttömyystukien varassa. Monet elävät hyvin pienellä eläkkeellä. Ravintola- ja muu viihde-elämä on jätettävä syrjään. Ulkona ei ole varaa syödä hienoissa ravintoloissa ja matkailu on supistettava minimiin. Jos haluaa tavata muita, pitäisi olla rahaa matkoihin ja nettiyhteyksiin. Köyhien HLBTI-ihmisten todellisesta elämäntilanteesta tiedämme vähän. Joidenkin mielestä syrjäytymistä vähentäisi ns. perustulo. Kansalaisaloite, jossa haluttaisiin tutkia perustulon vaikutuksia, on kaatumassa vähäisen kannatuksen vuoksi.
Yksityispohjaisen charity-toiminnan tuloa Suomeen yhteiskunnan turvaverkkoa korvaamaan tulisi pystyä jarruttamaan. "Almujen yhteiskuntaa" ei Suomessa vielä ole, mutta sitä on vaivihkaa petattu eri lausunnoissa. - Kovasti USA:sta vaikutteita hakevat HLBT-suomalaiset eivät lyhytaikaisilla vierailuilla ja sellaisten pohjalla syntyneillä kontaktiverkoilla välttämättä kohtaa charity-yhteiskunnan todellisuutta. Expat-komennustöihin lähteneet kohtaavat varjopuolen vielä epätodennäköisemmin. - Tässäkin RL-palvelussa voisi olla "julkkikset-eronneet" etc - tyyppisten USA-homojuttujen lisäksi enemmän sosiaalitodellisuutta. - Pienituloisuus ja turvaverkon heikkeneminen on suuri ongelma myös Saksassa.
Suomessa on melko poikkeuksellinen käytäntö transihmisten tutkimusten ja hoitojen suhteen - siksi kenenkään ei tarvitse huorata kadulla saadakseen apua. Täysin ilmaista se ei kuitenkaan ole, vaikka näin mainostetaankin: tulee matkakuluja, maksuja todistuksista, pakolliset käynnit muilla lääkäreillä, sairaalaolopäivät leikkausten yhteydessä, elinikäinen hormonihoito sekä hetun/nimen muutoksesta johtuvat maksut. Hyväosaisilla on varaa maksaa hormoneista täyttä hintaa ennen täyskorvaavuuksia ja käydä yksityisellä vaikkapa rintojenpoistossa, jolloin välttää yli puolen vuoden jonot, eikä oikeastaan tarvitse odottaa translääkärin diagnoosiakaan siihen toimenpiteeseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole edes vanhempia, jotka auttaisi hoitojen kustannuksissa, kun jopa Kela ja sossukin kääntää selän. Tämä huolettaa minua.
Tuoreessa muistissa on oma opiskeluaikani. Piti valita joko ruoan tai hormonihoitojen väliltä, joten päätin puolittaa molemmat.