Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset kokevat muita lapsia enemmän ikäviä tilanteita digitaalisessa ympäristössä, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n tuore Kuka haavoittuu verkossa –selvitys.
Tiistaina julkaistu selvityksen mukaan lapsen tausta ja tilanne vaikuttavat siihen, miten haavoittuvassa asemassa hän on digitaalisessa ympäristössä. Muutoinkin elämässä haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat haavoittuvia myös verkkoympäristössä.
- Ikävillä tilanteilla voi olla myös seurauksia. Lapset kertoivat, että tapaukset olivat ahdistaneet ja vaikuttaneet esimerkiksi uneen, sanoo asiantuntija Mirja Hämäläinen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Selvityksen mukaan monia lapsia ahdistaa verkon keskustelukulttuuri, jossa erilaisista vähemmistöistä puhutaan epäkunnioittavaan sävyyn. Moni lapsi on kohdannut myös vihapuhetta. Lisäksi verkossa on kiusaamista eri muodoissa ja siellä lähetetään ilman suostumusta seksuaalissävytteisiä viestejä. Lapsia ja nuoria saattavat ahdistaa myös väkivaltaiset sisällöt ja mietityttää omien, yksityisten tietojen ja kuvien leviäminen.
Digitaalisuus on nykypäivänä keskeinen osa lasten ja nuorten elämää. Netti tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja luomiseen, sekä mielekkääseen tekemiseen kuten pelaamiseen ja uuden oppimiseen. Kukaan digitaalisia välineitä käyttävä lapsi ei kuitenkaan ole täysin suojassa verkon haittailmiöiltä.
Pelastakaa Lapset muistuttaa, että kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus turvalliseen digitaaliseen ympäristöön. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat yleisimpiä paikkoja kohdata ikäviä tilanteita.
Hlbti-lapset kohtaavat muita enemmän ikäviä tilanteita
Vastaajista, jotka olivat kertoneet kuuluvansa johonkin seksuaalivähemmistöön, 40 prosenttia oli kohdannut verkossa ikäviä tilanteita ainakin kerran viimeisen 12 kuukauden aikana. Viidelle prosentille se oli jatkuvaa. He kertoivat myös kohdanneensa enemmän vihapuhetta kuin kaikki vastaajat. Luku on myös korkeampi kuin kaikilla vähemmistöihin kuuluvilla. Sukupuoli-identiteetin suhteen vähemmistöön kuuluvista vastaajista ikäviä tapahtumia oli kohdannut 32 prosenttia, eli tämäkin vaikutti olevan selkeä riskitekijä ikäville tilanteille.
Seksuaalivähemmistöön kuuluminen lisää toisin sanoen riskiä mieleen jäävien ikävien tilanteiden kokemiseen yli 120 prosenttia ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen lähes 80 prosenttia. Molemmat vastaajajoukot ovat pieniä, mikä lisää tulosten epävarmuutta. Sosiaalisessa mediassa kerätyssä aineistossa sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin kuuluvaksi ilmoittautuneet vastaajat olivat kohdanneet kaikkia vastaajia hieman enemmän lähes kaikkia erikseen kysyttyjä ikäviä tilanteita, kuten kiusaamista mutta myös väkivaltaisia tai muuten ahdistavia sisältöjä. Vastaajat, jotka eivät halunneet identifioitua mieheksi, naiseksi tai muunsukupuoliseksi olivat kokeneet lähes kaiken tyyppisiä ikäviä tilanteita useammin kuin muut.
Muut kyselyt samoilla linjoilla
Muista selvityksistä on saatu samankaltaisia tuloksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksista. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa -selvityksessä vuodelta 2014 oli päädytty jopa korkeampiin lukuihin. Selvityksen mukaan yli 55 prosenttia HLBTIQ-nuorista oli kohdannut verkossa asiatonta kohtelua tai häirintää, ja selvityksen mukaan nämä luvut ovat samankaltaisia kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Selvityksessä tuodaan kuitenkin myös esiin, että verkko voi olla monelle sateenkaarinuorelle tärkeä tapa löytää oma yhteisö ja vertaistukea sekä keskustella omasta identiteetistä. Planin Free to be online -julkaisun mukaan LGBTIQ+-ryhmään identifioituneista tytöistä, jotka olivat kohdanneet verkkoahdistelua, 42 prosenttia kertoi, että se johtui heidän identiteetistään tai seksuaalisuudestaan. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyiden avovastauksissa tämä ei kuitenkaan korostunut.
Selvityksen tausta
Pelastakaa Lapset ry:n tekemä "Kuka haavoittuu verkossa" -selvitys käsittelee sitä, mikä tekee lapsen haavoittuvaksi verkossa. Selvitys on Tiukulan Säätiön rahoittama hanke. Selvitys on tehty, jotta ymmärrettäisiin paremmin haavoittuvuutta digitaalisissa ympäristöissä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Pelastakaa Lasten digitaalisten palveluiden ja digitaalisessa ympäristössä toteutettavan ehkäisevän työn kehittämisessä. Lisäksi haluamme parantaa erityisesti lasten kanssa työskentelevien ymmärrystä erilaisten lasten asemista verkkoympäristöissä. Aineistona selvityksessä on kouluissa ja sosiaalisessa mediassa tehdyt kaksi kyselyä sekä muutama haastattelu. Kyselyissä oli mukana yli 2 000 vastaajaa. Aineisto kerättiin syksyllä 2020 ja vuoden 2021 alussa.
Slevitys on luettavissa osoitteessa www.pelastakaalapset.fi/kukahaavoittuuverkossa