Mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2019 kouluterveryskyselyn tuloksista.
Kaksi kolmesta seksuaalivähemmistöihin ja noin 60 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltävän vuoden aikana. Aahdistuneisuus ja masennusoireilu olivat sateenkaarinuorilla lähes kolme kertaa muita nuoria yleisempiä ja noin joka viides sateenkaarinuori koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Tuloksista käy myös ilmi, että apua tarvitsevista sateenkaarinuorista useampi kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua ongelmiin silloin, kun he sitä todella tarvitsisivat.
Kouluterveyskyselyn tuloksia sateenkaarinuorten hyvinvoinnista ja terveydestä on koottu torstaina 25.11. julkaistuun tulosraporttiin.
Tulosten perusteella noin neljännes sateenkaarinuorista tunsi itsensä yksinäiseksi, kun vastaava osuus muilla nuorilla oli noin kymmenesosa. Osa nuorista toi kyselyvastauksissa esiin myös keskusteluvaikeudet omien vanhempiensa kanssa.
Seurustelusuhteista sateenkaarinuorilla oli positiivisia kokemuksia lähes yhtä usein kuin muillakin nuorilla ja moni nuorista koki, että voi olla seurustelusuhteessa oma itsensä ja ilmaista toiselle läheisyyttä ja rakkautta.
Hlbti-vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokivat kouluympäristön puutteelliseksi ja turvattomaksi useammin kuin muut nuoret. Erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat muita nuoria useammin kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa. Myös terveystarkastuksiin liittyvät haasteet nousivat esiin. Noin kolme viidestä sateenkaarinuoresta koki voivansa kertoa asioistaan tarkastuksissa rehellisesti.
THL toteaa, että viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla on lakiin perustuva velvollisuus ehkäistä syrjintää sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa ja nuorten yhdenvertaisuutta. Laki myös edellyttää osallistamaan oppilaita ja opiskelijoita edistämistoimenpiteiden suunnitteluun.
- Kouluterveyskyselyn tulokset antavat aihetta tarttua nykyistä vahvemmin sateenkaarinuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Satu Jokela.
Jokela totaa, että työnantajien tulisi järjestää nuorten parissa toimiville koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
- Koulujen tulee vahvistaa sateenkaarinuorten vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi tilojen suunnittelussa. Tulokset myös osoittavat nuorten tarpeen matalan kynnyksen palveluille, joissa ei ole pelkoa syrjityksiksi tulemisesta, sanoo Jokela.
Kyselyn tuloksissa sateenkaarinuorella ja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvalla nuorella tarkoitetaan nuorta, jonka kyselyssä ilmoittama sukupuoli ei vastannut virallista sukupuolta tai joka kuvasi seksuaalisen suuntautumisensa homoksi, lesboksi, bi:ksi tai ei katsonut minkään annetun vaihtoehdon kuvaavan itseään.