Seksuaaliseen suuntautuneisuuteen kohdistuvien viharikosten ilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2018, kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen raportin mukaan. Asiasta kerrotaan poliisin verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa.
Kaikista viharikosepäilyistä 6,7 prosenttia liittyi uhrin seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, 1,3 prosenttia sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Etninen tai kansallinen tausta oli syynä 69,7 prosentissa tapauksissa, uskonto tai vakaumus 17,0 prosentissa ja vammaisuus 5,3 prosentissa.
Seksuaaliseen suuntautuneisuuteen kohdistuvien viharikosilmoitusten määrä kasvanut
Kategoriaan seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu kuuluvia ilmoituksia kirjattiin 73, kun luku edellisvuonna oli 60. Kuluvalla vuosikymmenellä vuosittainen luku on vaihdellut välillä 30 ja 73. Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 22 prosentilla.
Yksittäisistä ryhmistä ainoastaan seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi aiemmasta vuonna 2018. Ilmoituksia tehtiin yhteensä 61, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Yli puolet tapauksista oli sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää. Yksisuuntaisia pahoinpitelyrikoksia oli 21. Kolmessa tapauksessa oli kyse tappelusta, kolmessa omaisuusrikokista. Lisäksi oli yksi syrjintätapaus ja yksi kunniaväkivaltatapaus.
Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyviä viharikoksiksi luokiltetuja tapauksia oli 12. Kahdeksan tapauksista oli sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää. Yksisuuntaisia pahoinpitelyjä oli kaksi. Omaisuusrikoksisia ja syrjintapauksia kumpiakin yksi.
Miesten kohdalla yleisempää oli pahoinpitely ja naisten kohdalla kunnianloukkaus. Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuneet päärikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kohdistuneet olivat yleisimmin kunnianloukkauksia. Yli kahdessa kolmasosassa tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Viharikosilmoitusten määrä yleisesti laskussa
Kaikkiaan viharikoksia kirjattiin 22 prosenttia vähemmän kun vuotta aiemmin. Vuonna 2018 kirjattiin 910 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä laski vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltäneelle pidemmän aikavälin tasolle.
Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta.
Viharikokseksi määritellään henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Viharikoksista kirjattujen rikosilmoitusten määrään vaikuttaa tehdyn rikoksen lisäksi ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille. Tutkimusten mukaan vain noin 20 prosenttia viharikosten uhreista ilmoittaa rikoksista poliisille tai jollekin muulle taholle.
Raportin vuosivertailussa (2011-2018) seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät tapaukset on liitetty yhteen. Rikosilmoitusten vuotuinen yhteenlaskettu määrä vaihtelee välillä 30-73 ja päärikoksena välillä 50-95.
Viharikollisuuden vuosiraportti 2018 on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut.