Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavia yhdenvertaisuuskäytäntöjä valottavaan juttuun Yle haastatteli Lapin, Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot.
Sukupuolineutraalit käymälätilat olivat yleisin keino huomioida hlbtiq-vähemmistöt. Muilta osin yliopistojen käytännöissä on suurempaa vaihtelua. Ylioppilaskunnan puolestaan pyrkivät järjestään kiinnittämään aktiivisesti huomiota yhdenvertaisuuskysymyksiin.
Velvollisuus huomioida toiminnassa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo perustuu lakiin. Velvoite koskee opiskelijavalintoja, opetuksen järjestämistä, oppimiseroja, opintosuoritusten arviointia sekä puuttumista seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään. Yliopistoissa tätä varten on toimikunta, ja sen tulee laatia korkeintaan kolme vuotta kerraallaan voimassa oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota tulee päivittää säännöllisesti. Taustalla pitää olla selvitys kulloisestakin tilanteesta.
Moni yliopisto ei kuitenkaan Ylen mukaan päivitä suunnitelmaa kovin hanakasti, usein asiasta huolehditaan vasta edellisen suunnitelman vanhennuttua.
Itä-Suomen yliopistossa ei kuitenkaan kartoiteta opiskelijoiden kokemuksia. Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjohtaja perustelee asiaa työn laajuudella; yliopiston piirissä on 30 000 ihmistä. Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempinen toteaa, ettei työn suuruus voi olla syynä, sillä suunnitelman pitää perustua kertoitukselle.
Oulussa yliopiston kerrotaan edistävän sukupuolista moninaisuutta koskevaa keskustelua parhaiten tutkimuksen, opetuksen ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen kautta. Henkilöstöjohtajan mukaan lähestymistapa on perinteinen. Hänen mukaansa lainsäädäntökin lähtee kahdesta sukupuolesta, mutta samalla tiedostetaan vähemmistöjen olemassaolo.
Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa henkilöstöä koulutetaan aktiivisesti ja opetussuunnitelmaa uudistetaan, jotta tietoisuus sukupuolten ja seksuaali-identiteettien monimuotoisuudesta lisääntyy. Helsingissä esimerkiksi pyritään vähentämään tarpeetonta sukupuolittamista.
Lapin yliopistosta mainitaan muunsukupuolisuuden asiana, jota tunnetaan aika huonosti. Ylen juttuun haastateltu Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo toteaa yliopistojen vastausten kertovan siitä, ettei seksuaalisten suuntautuneisuuden ja sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta ole tarpeeksi tietoa. Hän muistuttaa puhuttavan merkittävästä ihmisryhmästä, ja toteaa vastuun syrjinnän ehkäisemisestä ja yhdenvertaisuuden edistämisestä olevan koulutuksen järjestäjillä.
Selkeän häirinnän ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen yliopistoilla on pääosin selkeät käytännöt.
Sukupuolineutraalit tilat
Toiveet sukupuolineutraaleista tiloista ovat olleet opiskelijalähtöisiä. Esimerkiksi Turussa asia otettiin ensimmäisen kerran esiin vuonna 2013, mutta vasta viime vuosina on syntynyt konkretiaa. Turun yliopistosta arvioidaan Ylelle tietoisuuden asiasta lisääntyneen. Unisex-wc-tilat on kirjattu vuonna 2017 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.
Jyväskylän yliopistossa on 150 uutta sukupuolineutraalia käymälää. Taustalla on jutun mukaan vaatimukset hlbtiq-vähemmistöjen paremmasta huomioimisesta. Taustalla ovat esimerkiksi kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatkan julkisuudessa jakelemat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevat kyseenalaisiksi koetut kannanotot.
Turun ja Jyväskylän lisäksi Helsingissä on käymälöiden lisäksi myös sukupuolineutraaleja pukeutumis- ja suihkutiloja.
Oulun yliopistossakin aiotaan muuttaa wc-tilat sukupuolineutaaleiksi. Alkuun Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja viestittää Ylelle kysymyksen yhdenvertaisuudesta olevan monimuotoisempi kuin unisex-vessat. Hän kirjoittaa, että "jos kärjistäen ajatellaan, niin pitäisikö sitten olla eri uskontoryhmillekin omat wc:t?", mutta pari päivää myöhemmin hän kertoo, että saniteettitilojen muuttaminen sukupuolineutraaleiksi on valmisteilla.
Lapin ja Tampereen yliopistoissa on unisex-käymälöitä. Tampereella niiden määrää pyritään lisäämään, mutta Lapissa varsinaisesti ei.
Yliopisto ja kaupunkien pride-tapahtumat
Ylen jutussa otetaan esiin myös yliopistojen pride-tapahtumat. Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa yliopistot ovat olleet paikallisissa tapahtumisssa mukana. Lapin yliopisto on puolestaan antanut tilojaan pride-tapahtuman käyttöön. Oulussa yliopisto järjesti sateenkaariliputuksen, ja jatkossa pohditaan esimerkiksi tilojen antamista tapahtuman käyttöön. Tampereella osallistuminen on yksittäisten työntekijöiden varassa.
Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjohtajan mukaan Kuopiossa ja Joensuussa ei ole prideen osallistutttu siksi, koska hänen tietääkseen alueella ei ole järjestetty pride-tapahtumia. Kuopiossa ensimmäinen pride järjestetäänkin vasta kesällä 2020, mutta Joensuussa on pride-tapahtumia järjestetty vuosittain jo pitkään.
Ylioppilaskunnat tekevät yhdenvertaisuustyötä
Yle kartoitti myös ylioppilaskuntien tekemää yhdenvertaisuustyötä. Kaikista ylioppilaskunnista kerrottiin, että opiskelijakulttuuria pyritään kehittämään moninaisuuden paremmin huomioon ottavaan ja osallistavampaan suuntaan. Monia vanhoja käytäntöjä esimerkiksi muutetaan vähemmän sukupuolittuneiksi.