Tutkimukissa on havaittu, että ympäristöystävälliseen toimintaan saatetaan kytkeä paitsi sukupuolta myös seksuaalista suuntautuneisuutta koskevia oletuksia ja ennakkoluuloja.
Sex Roles -julkaisussa esitellyn tutkimuksen tulosten odotetaan auttavan ymmärtämään, miksi jotkut miehet ovat haluttomia ympäristöystävälliseen toimintaan. Tutkimustulosten perusteella päätellään joidenkin miesten välttävän kierrätyksen ja kestokassien käytön kaltaista ympäristöystävällistä toimintaa pelätessään homon leimaa.
Tutkimuksessa kertoivat esimerkiksi Mens Health, Pacific Standard ja Suomessa MTV.
Tutkimuksen tekijöihin kuuluva psykologian professori Janet Swim arvioi, että erilaisiin ympäristöystävällisyyteen liittyviin tekemisiin saatetaan liittää hienovaraisia sukupuolisidonnaisia oletuksia. Hänen mukaansa ihmiset saattavat pyrkiä välttämään sellaisen käyttäytymisen ilmentämistä, jonka kokee jollain tavalla sukupuolittuneeksi ja sopimattomaksi omaan sukupuoleen. Jos heteroseksuaalina nähdyksi tuleminen on henkilölle tärkeää, saattaa tämä vaikuttaa käyttäytymiseen.
Penn State Universityn toteuttamaan kolmiosaiseen tutkimukseen osallistui yhteensä 960 henkilöä.
Aluksi 170 osallistujaa saivat verkkokyselyssä luettavakseen otteita kahden kuvitteellisen - naispuolisen ja miespuolisen - henkilön päiväkirjamerkinnöistä, jotka sisälsivät niin sukupuolineutraaleiksi kuin maskuliinisina ja feminiinisinäkin pidettyjä asioita. Päiväkirjamerkintöjä oli sukupuolittuneiksi perinteisesti oletetuista toiminnoista, kuten feminiinisenä nähdystä kierrätyksestä ja kestokassin käytöstä, maskuliinisena nähdystä ikkunoiden ja ovien tiivistämisestä sekä linnustajayhdistykselle lahjoittamisesta. Lisäksi oli merkintöjä neutraalista maksamisesta verkossa ja tuulettimen sammuttamisesta.
Tutkijoiden mukaan juuri miessukupuoleen liitettyjä normeja rikkoneiden kohdalla nähtiiin enemmän “epävarmuutta” henkilön seksuaalisen suuntautuneisuuden arvioimisen osalta.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa kävi ilmi, että henkilö oletettiin epätodennäköisemmin heteroseksuaaliseksi, jos tämän toiminta ei ollut sopusoinnussa tämän toimiin liittyvien sukupuolioletusten kanssa. Tämän tulkittiin olevan linjassa ensimmäisen vaiheen sukupuolistereotypioihin liittyvien havaintojen kanssa.
Kolmannessa vaiheessa testattiin, vaikuttivatko henkilön sukupuolittuneina pidettävät ympäristöteot siihen, miten muut suhtautuivat tähän. Tutkijat totesivat naisten välttelevän enemmän keskustelemista miesten kuin naisten kanssa, ja erityisesti sellaisten kanssa, jotka osoittavat kiinnostusta maskuliinisina kuin feminiinisinä pidettyihin asioihin. Miehet taas pyrkivät välttelemään erityisesti maskuliinisesti käyttäytyviä naisia. Mieluisammaksi nähtiin niin feminiinisestä toiminnasta kiinnostuneet naiset, maskuliinisesta toiminnasta kiinnostuneet miehet kuin feminiinisestä toiminnasta kiinnostuneet miehetkin.
Yliopiston kolmen tutkimuksen sarjalla pyritään saamaan uutta näkökulmaa ympäristöystävälliseen toimintaan. Sosiaalisten seurausten ymmärtämisellä pyritään etsimään keinoja selättää asenteita, jotka estävät ihmisiä ryhtymästä ympäristöystävällisempään toimintaan.
Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan naiset toimivat miehiä yleisemmin ympäristöystävällisesti. Tyypillisesti ympäristöystävälliseen toimintaan, esimerkiksi kierrättämiseen ja kestokassien käyttämiseen, liitetään usein feminiinisiä mielikuvia. Tutkijoien mukaan se sopii naiseuteen liitetystä hoivaajaroolista. Toisaalta ikkunoiden tiivistämisen kaltainen nikkarointi liitetään helpommin maskuliinisuuteen.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että kierrättävät ja kestokasseja käyttävät miehet nähdään keskimäääräistä todennäköisemmin homoseksuaaleina ja kotinsa ikkunoita tiivistävät naiset lesboina.