Kesällä 2018 käynnistyvä PREACT-tutkimushanke pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun saralla tekemällä näkyväksi häirintää, syrjintää ja koululiikunnan ja urheiluvalmennuksen sukupuolittuneita käytänteitä. Hankkeessa pureudutaan urheilun ja liikunnan piirissä tapahtuvaan häirintään ja muuhun syrjintään erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemana. Tutkimuksen kohteena ovat myös sukupuolittunut koululiikunta ja lasten ja nuorten urheiluvalmennus.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori, urheilupsykologi Marja Kokkonen ryhmineen on saanut hankkeelle opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen rahoituksen.
- Kyselyiden lisäksi hankkeen tutkijat toivovat pääsevänsä haastattelemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia urheilijoita, liikunnan harrastajia, valmentajia ja liikunnanopettajia. Tämän lisäksi toivon kovasti saavani yhteydenottoja sellaisilta tutkimuksesta kiinnostuneita kouluilta, joissa liikunnanopetusta toteutetaan sekaryhmissä, jotta saisimme tietoa niiden hyviksi koetuista käytänteistä tai käytännön hankaluuksista sekä oppilaiden että liikuntaa opettavien opettajien näkökulmista, sanoo Kokkonen.
Jyväskylän yliopiston PREACT-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen olympiakomitea, Suomen Valmentajat ry, Suomen Ammattivalmentajat ry, Nuorisotutkimusverkosto, Trasek ja Suomen urheilun eettinen keskus, jotka auttavat sähköisen kyselyn levittämisessä. Liikunnan ja terveystiedon opettajien ammattijärjestö Liito ry on myös tukemassa hanketta ja heidän jäsenensä saavat oman kyselynsä syksyllä. Kouluja ja urheiluseuroja toivotaan yhteistyöhön.
Hankkeen taustalla on tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva uudistunut lainsäädäntö, ja halu selvittää sen vaikutuksia. Tasa-arvolain sisältämä syrjintäkielto laajeni koskemaan sukupuolen lisäksi myös sukupuoli-identiteettiä ja sen ilmaisua. Lisäksi uudistunut liikuntalaki sekä uusi perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttävät eriarvoisuuden vähentämistä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä kouluopetuksen osalta sukupuolitietoista opetusta. Uusi yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.
- Viime vuosien lakiuudistusten myötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta hakevilta liikuntajärjestöiltä että oppilaitoksilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka uudistunut lainsäädäntö on otettu vastaan kilpa-ja harrasteurheilussa ja koulujen liikunnanopetuksessa ja millaisia muutoksia – jos mitään – uudistunut lainsäädäntö erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville liikunnan harrastajille, urheilijoille, valmentajille, koululaisille ja heitä opettaville liikunnanopettajille on tuonut, kertoo Kokkonen.
Hän myös toteaa, että tietoa puuttuu myös sukupuoleen, sen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen pohjautuvan häirinnän ja muun syrjivän käyttäytymisen yleisyydestä lakien kiristyttyä.
Tiistaina julkaistussa hanketta koskevassa tiedotteessa kerrotaan kansainvälisen tutkimuksen osoittavan, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat liikkujat joutuvat monin tavoin syrjityiksi, mikä koettelee heidän henkistä hyvinvointiaan. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän tutkimus on kohdistunut pääasiassa naisiin ja tyttöihin ja heidän valmentajiinsa. Poikien ja miesten kokemasta häirinnästä tai esimerkiksi joukkuekavereiden häirinnästä tai muusta syrjivästä käyttäytymisestä ei ole tutkimustietoa tarjolla.
- Jo pelkästään pääsiäispyhien seksuaalista häirintää koskevien kotimaisten urheilu-uutisten perusteella näyttää tarpeelliselta tutkia sanallista, sanatonta ja fyysistä häirintää suunnitellusti ja mahdollisimman kattavasti myös Suomessa sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, sanoo Kokkonen.
Esillä on myös nykykäytäntö, jossa kouluopetuksessa ja urheiluseurojen valmennuksessa tytöt ja pojat ovat eri ryhmissä. Kokkosen mukaan sukupuolen mukaiselle koulun liikunnanopetukselle ei ole tutkimuksellista perustaa. Hänestä myös urheiluseurojen valmennuksen sukupuolijaottelu kaipaa lähempää tarkastelua.
- Ryhmäjakoja miettivät tarvitsevat perustietoa siitä, millaisia haittoja ja hyötyjä erillisryhmissä ja sekaryhmissä liikkuvat lapset ja nuoret tunnistavat ja kuinka he ovat kokeneet erillis- ja sekaryhmissä liikkumisen erityisesti silloin, jos he kokevat olevansa muunsukupuolisia tai eri sukupuolta kuin mihin heidät syntymähetkellä on määritelty. Tärkeää on kuulla myös opettajien ja valmentajien näkemyksiä ja kokemuksia näistä asioista, sillä juuri he joutuvat työskentelemään ryhmäjakoihin liittyvien käytännön pulmien ja onnistumisten kanssa, sanoo Kokkonen.