Eduskunta hyväksyi avioliittolain uudistuksen toisen liitännäislakipaketin

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 15

Eduskunta keskusteli avioliittolain uudistuksen toisesta liitännäislakipaketista maanantain jo vaihduttua tiistaiksi. Noin 40 minuutin mittainen keskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi alkoi kahdelta aamyöstä.

Liitännäislakipaketti hyväksyttiin tiistai-iltapäivänä kahden jälkeen, äänin 128 - 28. Tyhjiä oli 4 ja poissa oli 39. Eduskunta hyväksyi myls mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.

Toisen käsittelyn ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt kristillisdemokraattien Sari Tanus kritisoi asian käsittelyä siksi, koska tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista vaativa Aito avioliitto -aloite on eduskunnan käsiteltävänä. Tanus kritisoi niin tasa-arvoista avioliittolakia kuin liitännäislakejakin.

Tanus esitti hallituksen esityksen hylkäämistä, jota hänen puoluetoverinsa Peter Östman kannatti. Tanus myös arveli olevan runsaasti sellaisia samaa sukupuolta olevia pareja, jotka eivät haluaisi avioitua, mutta kyllä rekisteröidä parisuhteensa. Sanna Marin (sdp) kuitenkin totesi, ettei tunnista tällaista keskustelua ainakaan laajemmassa mitassa.

Sari Essayah (kd) totesi, että monissa Keski-Euroopan maissa samaa sukupuolta ja eri sukupuolta olevien parisuhteet ovat eri lainsäädäntöjen piirissä, eikä se hänen arvionsa mukaan ole ongelma tai tasa-arvokysymys.

Hallituksen esitystä kannatti Anneli Kiljunen (sdp) sekä Krista Mikkonen (vihr). Myös Sanna Marin kannatti esitystä. Lisäksi hän totesi Tanukselle, että Aito avioliitto -kansalaisaloitteen ja liitännäislakipaketin käsittely ovat eri kysymyksiä.

Wille Rydman (kok) toivoi, että ensimmäisen vasta-aloitteen kautta päästään pohtimaan laajemmin kansalaisaloitteiden tarkoitusta. Jari Myllykoski (vas) toivoi, että kansalaisaloite voisi elää vaalikauden yli. Marin totesi, että kansalaisaloite on tarkoitettu uusien asioiden nostamiseksi käsittelyyn. Tällaiseksi hän mainitsi esimerkiksi Tasa-arvoisen avioliittolain.

Marin myös hämmästeli esitettyä kritiikkiä siitä, että Aito avioliitto -kansalaisaloite ei olisi saamassa kunnollista käsitelyä. Hän totesi, että aloite on asianmukaisessa käsittelyssä ja se etenee eduskunnan normaalien käytäntöjen mukaisesti.

Tasa-arvoisen avioliittolain pitkä tie

Ensimmäiset konkreettiset yritykset edistää saada samaa sukupuolta olevien parisuhteiden virallista tunnustamista olivat 1990-luvun loppupuolella. Lopulta vuonna 2001 eduskunta hyväksyi parisuhdelain: maaliskuussa 2002 voimaan tulleen kompromissin, jolla samaa sukupuolta oleville pareille saatiin minimiturva. Myöhemmin säädettiin laki sisäisestä adoptiosta.

Sittemmin joukko kansanedustajia pyrkivät laatimaan lakiesityksen avioliiton avaamiseksi myös samaa sukupuolta oleville pareille, kun hallitusohjelmaan sellaista ei saatu. Tämäkään ei tuottanut tulosta; aloitteeseen ei saanut yli sadan kansanedustajan allekirjoitusta, ja hanke pysähtyi valiokuntaan. Lopulta aloitetta lähdettiin ajamaan kansalaisaloitteen muodossa, kun tällainen keino oli keväällä 2012 tullut käytettäväksi.

Tahdon 2013 -kansalaisaloitteelle alettiin kerätä kannatusilmoituksia 19.3.2013. Tarvittavat 50 000 nimeä olivat koossa alkuiltapäivästä. Ennen vuorokauden vaihtumista tukensa aloitteelle oli ilmaissut yli 100 000 suomalaista.

Huhtikuussa aloitteen tukemiseksi järjestettiin konsertti.

Kannatusilmoitusten keruu päättyi 19.9.2013. Kaikkiaan 166 851 suomalaisen äänioikeutetun allekirjoittama aloite luovutettiin eduskunnalle 13. joulukuuta 2013.

Tasa-arvoista avioliittolakia edistävän Tahdon2013-kampanjan edustajat olivat eduskunnan lakivaliokunnan kuultavana 13.3.2014. Myöhemmin lakivaliokunta kuuli lukuisia eri tahoja asiaan liittyen asiantuntijoina. Kesällä lakivaliokunta tyrmäsi aloitteen.

Eduskunta kuitenkin hyväksyi avioliittolain uudistamista kannattavan vastalauseen hylätessään lakivaliokunnan vastakkaista kantaa edustaneen mietinnön 28.11.2014. Lopullisesti eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain 12.12.2014, ja tasavallan presidentti allekirjoitti sen 20. helmikuuta 2015.

Samalla tulevan hallituksen tehtäväksi annettiin valmistella tarvittavat muutokset muuhun lainsäädäntöön, jotta lakeihin ei jäisi ristiriitaisuuksia. Ensimmäinen liitännäislakipaketti hyväksyttiin eduskunnassa 17. helmikuuta 2016 ja toinen paketti 13. joulukuuta 2016 - tasan kolme vuotta sen jälkeen, kun aloite luovutettiin eduskunnalle.

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1. maaliskuuta 2017.

Eduskunta: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi avioliittolain muutokseen liittyviksi laeiksi
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee keskiviikkona toista liitännäislakipakettia

15 kommenttia

Olin yhteydessä RKP:n kansanedustajiin. He äänestivät vahingossa vastaan virheellisen ohjeistuksen vuoksi ja pahoittelevat tapahtunutta. Ilmeisesti eduskunnan puhemiehelle on ilmoitettu, että koko ryhmän oli tarkoitus äänestää puolesta.

Kommenttia muokattu: 13.12.2016 klo 18:57