Kirkon mahdollinen jättäytyminen virallisen avioliittovihkimisen ulkopuolelle ja toisaalta vapaamielisten evl-pappien kasvanut rohkeus omavaltaisiin vihkimisiin ovat nousseet esille toukokuun 2016 kirkolliskokouksen jälkeen.
Kirkolliskokous lähetti toukokuun puolivälissä yleisvaliokuntaansa aloitteen vihkimisoikeudesta luopumisen selvittämiseksi. Päätös syntyi äänin 65-35. Aloitteen tehnyt kirkolliskokousedustaja Risto Tuori kuuluu uuden avioliittolakin vastustajiin. Kirkolliskokouksen enemmistö on halunnut pitää avioliiton naisen ja miehen välisenä.
Piispainkokouksen sihteeri, dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen sanoi Yleisradiossa (19.5.16, Ykkösaamu) avioliittolain tuntevan ”erillisen kirkollisen vihkimisen” Suomen noin 40 uskonnollisessa yhteisössä, ”mutta entisen valtionkirkon kannalta tilanne on toinen”.
Kirkolliskokouksen puheenvuoroissa heijastui pelko siitä, että vihkimisistä luopuminen olisi kirkon kattavuudelle tuhoisaa. Toisaalta luopumista perusteltiin perinteellä ja sillä, että kirkon tavoittavuus on jo nyt heikentynyt.
Ruotsissa ja Norjassa kirkko on sopeutunut sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja edelleen vihkii. Suomessa evl-kirkko on yhä etäällä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä tai edes siunaamisesta.
Jyri Komulainen viittasi Yleisradiossa niihin ekumeenisiin vaikeuksiin, joita Ruotsin kirkko on avioliittokantansa takia kohdannut. Komulainen totesi suurimmat luterilaiset kirkot nyt löytyvän Tansaniasta ja Etiopiasta. Esimerkiksi Intiassa on nyt luterilaisia enemmän kuin Suomessa.
Rinnan luopumisvaihtoehdon kanssa on julkisuudessa vahvistunut mahdollisuus, että vapaamieliset papit vihkisivät kirkon kannasta huolimatta. Perusteeksi on jo aiemmin esitetty ae, että kirkkolaki- tai järjestys eivät määrittele avioparin sukupuolta. Sen sijaan kirkkokäsikirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta.
Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on todennut Valomerkki-lehdelle että uuden avioliittolain astuttua voimaan luterilaisen papin vihkimä samaa sukupuolta olevan parin avioliitto olisi juridisesti pätevä.
Jyri Komulainen kuvasi tilanteesta muodostuvan monimutkainen juridinen ja kirkko-oikeudellinen ongelma. ”Jos kansalaistottelemattomuutta tapahtuu, se on sitten tuomiokapituleiden pulma”. Komulainen sanoi omana käsityksenään, että vihkimiskäytännön muutos vaatisi kirkolliskokouksen käsittelyn. ”Kirkkojärjestyksessä ei lue mitään avioliittoon vihittävien sukupuolesta, koska tilanne ei ollut akuutti 1993”
Viimeksi kansalaistottelemattomuuden puolesta puhunut pastori Samuli Korkalainen on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja heti, kun tämän hyväksyvä valtiollinen avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa 2017. Korkalainen ilmoitti kantansa Helsingin Sanomissa (17.5.16).
Arkkipiispa Kari Mäkisen on kerrottu aiemmin tavanneen samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä harkitsevien pappien edustajia. Tästä tapaamisesta ei ole annettu tietoja julkisuuteen, mutta tapaamisen toteutumisesta kertoi Kotimaa24.
Kotimaa 24:n uutisessa arvellaan, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen laillisuus määritellään lopulta oikeudessa. Tuolloin oikeus ottaa kantaa siihen, ovatko vihityt ”oikeasti” avioliitossa. Tätä vaihetta ennen kirkolla on kuitenkin oma lainsäädäntönsä ja siitä saattaa olla seurauksia papeille, jotka vihkimyksen suorittavat. Samuli Korkalainen sanoi Kotimaa24:lle olevansa valmis kantamaan seuraukset.
Uutinen Valomerkissä
Samuli Korkalaisen haastattelu Kotimaa24:ssa