Alkuvuodesta 2015 käynnistyvällä kyselytutkimuksella kartoitetaan sateenkaariperheiden lasten vahvuuksia ja kipukohtia. Vastaajina ovat kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa.
Tutkimuksen toteuttaa Sateenkaariperheet ry. Pääyhteistyökumppani on Väestöliitto ja rahoittaja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Selvityksen tarpeellisuutta perustellaan sillä, että suomalaisia sateenkaariperheiden lapsia ei ole tutkittu juuri lainkaan, ja sellainen nähdään tarpeellinena kehitettäessä lainsäädäntöä, palvelujärjestelmää ja lapsille tarjottavaa tukea.
Suomi on saanut YK:lta huomautuksen, koska maassamme ei ole tuotettu riittävän yksityiskohtaista tutkimustietoa eri vähemmistöryhmien hyvinvoinnista. Tämä koskee myös sateenkaariperheitä eli perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
– Sateenkaariperheissä eläviä lapsia on yhä enemmän, eikä heitä tavoiteta tavallisten edustavien kyselyjen kautta. Sateenkaariperheet ry:n avulla pystymme toivottavasti kokoamaan runsaasti näiden perheiden kokemuksia. Kyselytutkimus tuottaa uutta tietoa perheille itselleen, viranomaisille sekä perhepalvelujen kehittäjille, kertoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ja sukupuolella ei ole juuri vaikutusta lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Kuten kaikissa perheissä, hyvinvointiin vaikuttaa ennen kaikkea perheen toimivuus. Sateenkaariperheissä lapset voivat vähintään yhtä hyvin kuin muissa perheissä. Heillä on myös vähintään yhtä lämpimät suhteet vanhempiinsa ja ystäviinsä. Sateenkaariperheiden nuoret suhtautuvat keskimääräistä avoimemmin erilaisiin seksuaalisen suuntautumisen muotoihin, mutta heidän oma seksuaalinen suuntautumisensa vakiintuu hetero- ja homoseksuaalisuudeksi yhtä usein kuin ihmisillä keskimäärin.
– Sateenkaariperheiden lapsia ja nuoria kiusataan jossain määrin perhemuodon perusteella, ja kiusaaminen heikentää hyvinvointia. Pyrimme kyselytutkimuksella selvittämään, miten on mahdollista, että sateenkaariperheiden lapset voivat silti keskimäärin hyvin. Yksi selitys on, että myös yhtä suurta osaa muita lapsia kiusataan syystä tai toisesta. Toinen vaihtoehto on, että sateenkaariperheiden lapset selviävät kiusaamisesta erityisen hyvin toimivien tukiverkostojensa avulla, tutkija Kia Aarnio arvelee.
Vuoden 2007 jälkeen ilmestynyttä kansainvälistä tutkimusta sekä sateenkaariperheitä koskevia suomalaisia opinnäytetöitä käydään läpi Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperit-sarjassa 10.12. julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa.