Suomalaisen homojulkisuuden kiinnetähti

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • jnsto
  • 2

Mitä olisikaan suomalainen homojulkisuus ilman Olli Stålströmiä. Mahdotonta vastata. Tiistaina 13.11. Helsingin Sanomat tarjosi jälleen Ihmiset-osastossa (C6) sekä kommentteja että elämäntarinaa. Toimittaja (Anna-Sofia Berner) totesi, että Stålströmillä on omaa kokemusta kaikesta paitsi päideongelmasta ja avioerosta. - Ja ehkä juuri se ihmisiä pelottaa, totesi toimittaja.

Juttu kertasi, kuinka Stålström oli käynyt viisi vuotta psykoanalyysissä homouden vuoksi. Sen seuraukset olivat olleet tuhoisat; analyysi runteli hänen minuutensa. Jälkikäteen hän oli tajunnut, että hulluinta hänessä oli se, että hän oli hakeutunut hoitoon pelkän seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

HS:n juttu kertoi myös Stålströmin roolista mielenterveysyhdistys Helmin puheenjohtajana. Haastattelu oli tehty seuran tiloissa Pasilassa.

Toimituksissa Stålström kuuluu henkilöihin, joihin voi aina palata. Hän ei kulu ja ilmeisesti myös osaa tarjota toimittajille onnistumisen kokemuksen, varmaankin erityisesti sitä yrittämättä.

2 kommenttia

Tämä on jännä juttu, mutta minusta seksistä ja seksuaalisuudesta annetaan väärä kuva. Totuudenmukaisempi kuva on sellainen laajempi käsitys, että miehet voivat luoda seksisuhteita myös miesten kanssa identifioimatta itseään homoseksuaaliksi. Ihmettelen, miksi heteromiehillä on niin panssaroidut ja kliseiset käsitykset: Naistenko vuoksi? Kulissielämän takia? Maine menee? Mikä menee?
Saamme kiittää Ollia monesta taistelusta, jota hän on käynyt henkilökohtaisessa elämässään, myös traagisin seurauksin hänelle itselleen, mutta laajemmin tuoden esille epäkohtia. Erityisen iloisena asiana on pidettävä sitä, että Olli ei ole lannistunut. Se jos mikä lähentelee jonkinlaista henkilökohtaista ihmettä.