Kehitysyhteistyön linjaus: Hautala painottaa ihmisoikeuksia, mutta miten?

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • jnsto

Suomen kehitysyhteistyön suuntaviivat määritellään joka neljäs vuosi. Ministeri Heidi Hautala esittelee suunnitelman hallitukselle tammikuun lopussa. Hautala sanoo (haastattelu HBL:ssä 24.12., s 8)), että painopisteiksi tulevat ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja ekologinen kestävyys.

Suuri osa Suomen kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan suomalaisten järjestöjen kautta. Hautalan painottama ihmisoikeuslinjaus luo asiayhteyden kirkon piirissä käytyyn lähetysjärjestökeskusteluun. UM on mm helluntaiseurakuntien FIDA-järjestön kehitysyhteistyön suurin rahoittaja. Fidan pääsivulla lähetystyö ja kehitysyhteistyö ovat otsikkoina rinta-rinnan ja seurakuntien lähetystorien tuotto kanavoituu molempiin. Helluntaiseurakuntien HLBT-näkemykset ovat äärikristillisiä ja maailmanlaajuisesti helluntaiseurakuntien kehitysmaatoiminta on nähty (kauniisti sanottuna) tasa-arvokehitystä ja ihmisoikeuksia huonosti edistävänä, pikemminkin päinvastoin.

Valtiovallan ja FIDA:n rahoitusyhteistyö alkoi vuonna 2003.

HBL:n haastattelussa ihmisoikeuskysymys on esillä yleisesti. - Tässä ei ole kyse täyskäännöksestä, vaan painotuksista, korosti Hautala. Hän vältti myös arvostelemasta edeltäjäänsä Paavo Väyrystä. Väyrynen korosti ekologista kestävyyttä ja suojeli kansalaisjärjestöjä.

Hautala sanoi käsityksenään, että kestäviä tuloksia ei saavuteta kehitysyhteistyössä, ellei ole vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Yhteistyö Nicaraguan kanssa lopetetaan. Ministeri pitää vanhentuneena vastakkainasettelua ihmisoikeusvaatimusten ja kehitysavun välillä. - Kyse on vaikeasta rajalinjasta, joka ei enää toimi.

HBL kertoo, että Suomen kehitysyhteistyön suomalaisten yhteistyöjärjestöjen piirissä ja ministeriössäkin on tahoja, jotka kyseenalaistavat Suomen linjausten "jatkuvat muutokset".

Yritysmaailmassa Hautalan linjaus luopua korkotukiluotoista aiheuttanee keskustelua. Valtio on tukenut yrityksien lainoja, jotka on otettu suomalaisen teknologian viemiseksi kehitysmaihin. Ongelmia on ollut mm Instrumentariumin toiminnassa Costa Ricassa. OECD on vaatinut Suomelta jo pitkään kehitysyhteistyön ja korkotukien kytkyn lopettamista.

Haastattelun HBL:ssä oli toimittanut Sanna Karlsson.

Kommentoi juttua ja keskustele aiheesta