Tuomas Enbusken kolumni YLEssä ja Uudessa Suomessa teilaa homojen ja lesbojen yrityksen olla mallikelpoisia kansalaisia. Tv:ssä esitellään tämän tästä homo- tai lesboperheitä, jotka käyvät kaupassa, tekevät ruokaa ja juttelevat säästä. ”Hei, me ollaan normaaleja”. Seksi-sanaa ei vahingossakaan mainita. Enbusken mielestä se on nöyristelyä kameran edessä. Aivan yhtä oikein on, vaikka kumppani vaihtuisi joka ilta ja aika kuluisi dark roomin iloissa. Yksilönvapaus toteutuu vasta, kun homouden ei tarvitse olla salonkikelpoista.
Homot saavat olla stailaajina ja sisustajina. Silloin heitä ”suvaitaan”. Suvaitseminen on aina ylhäältä päin katselua. Tuon suvaitsen, mutta tuota en suvaitse. Ja miksi homot etsivät hyväksyntää muilta, esim. ns. äärikristityiltä. Eikö ole aivan yhdentekevää, saako heiltä hyväksyntää vai ei. Tärkeää on vain, että saa elää rauhassa omaa elämää.
Enbusken mielestä Jani Toivola on komea ja karismaattinen. Mutta miksi hänestä on tullut valtakunnan ykkösloukkaantuja. Hän loukkaantuu milloin mistäkin typerästä huulenheitosta. Itkeskely on sitä, että asettuu uhriksi, ja uhri pyytää koko ajan itselleen anteeksiantoa.
Niikko pelotteli A-talkissa, että kohta sisaruksetkin haluavat naimisiin. Aikaisemmin on peloteltu moniavioisuudella. Entä sitten? Miksi näitä ihmisten suhteita ei voisi hyväksyä? Taannoin oli puhetta vanhasta sisarusparista – veli ja sisar, jotka asuivat kotitalossaan. He olisivat halunneet rekisteröidyn parisuhteen, jotta toisen kuollessa toinen saisi perintönä koko tilan haltuunsa. Yhteiskunnalle ei käynyt. Yhteiskunnalla tuntuu olevan halu moraalisesti arvottaa yksityisten ihmisten suhteita. Jokin ihmissuhde on oikein, toinen väärin.
Kun Vihreiden nuorten järjestö Vino esitti moniavioisuuden sallimista, siitä nousi häly. Eihän se käy. Mutta miksi se ei käy? Kenen etuja tai oikeuksia sillä loukataan? Se olisi aikuisten välinen vapaaehtoinen sopimus.
Miksi joitakin ihmisiä häiritsee, että naapurissa seinän takana tai viereisellä tontilla homoillaan tai pidetään haaremia? Joidenkin on vaikea suvaita sitä, vaikka siitä ei objektiivisesti ole hänelle mitään haittaa.
Lopetetaan suvaitseminen tai suvaitsemattomuus ja annetaan aikuisten ihmisten elää rauhassa omaa elämäänsä.
*****
Tämä ei ollut Enbusken kolumni, vaan tässä on vain siitä kerättyjä ajatuksia. Kolumni on tässä
Enbusken kolumni suvaitsemisesta
Sama kolumni Ylen Areenassa
