Hiukan analyysiä viime päivien ilmapiiristä ja tapahtumista Moskovassa:
1.10. Moskovassa sitten koettiin historian ensimmäinen luvallinen homojen järjestämä joukkotapahtuma ikinä. Ennen Swiss Airin toimiston lähettyvillä pidettyä mielenosoitusta ehti kuitenkin syntyä kohu: kaupungin hallinnon taholta ensin kiistettiin koko tapahtuma, sitten muistutettiin Alekseevia, että millekään homoparaatille ei ollut annettu lupaa, vaan ainoastaan lentoyhtiön toimintaa kritisoivalle mielenosoitukselle. Virkamiehet ja yleisö joutuivat ottamaan huomioon, että skannetin kaltaiset laitteet ovat nykyään edullisia. Lupa-asiakirjat ovat nyt kaikkien nähtävinä allekirjoituksineen.
Alekseev toisti useassa mediassa, että kyseessä ei olekaan mikään paraati. Tähän asti kaikenlaisten tapahtumien järjestäminen, myös esim. kulttuuritapahtumien ja homouteen millään tavalla liittymättömien mielenosoitusten järjestäminen on kielletty, mikäli järjestäjinä ovat olleet homot. Homojen järjestöjen rekisteröiminenkin on kielletty. Alekseev kirjoitti Swiss Air -protestin lupahakemukseen selkeästi, että mielenosoituksen tarkoitus oli protestoida Moskovan Gay Priden järjestelytoimikunnan jäsenen, Nikolai Alekseevin laitonta pidätystä. Lupa heltisi. Tämä oli ennenkuulumatonta.
Alekseevin blogi täyttyi pian solvauksista. Venäläisten homojen tilanne eroaa esim. meidän kohtaamastamme todella paljon. Alekseevia syytetään omien taholta tahallisesta viranomaisten ärsyttämisestä ja homoyhteisön maineen pilaamisesta, muun yleisön kommentit ovat valtaosin kuin meikäläisen pahimman moderoimattoman nettipalstan kirjoituksia. Niitä seuratessa ei voi kuin huokaista, että työtä on paljon: sikäläiset homoaktivistit joutuvat oikomaan samoja kaikkein hölmöimpiä ja stereotyyppisimpiä väitteitä, josta meillä on päästy valtaosin jo eroon. Räikeä kontrasti länsimaiden suhtautumisessa Venäjän homojen tilanteeseen entisestään korostaa ristiriitaa, sillä monet katsovat homoaktivismin myös likaavan Venäjän valtion mainetta.
Homojen omissakaan riveissä kaikki eivät sulata aktivismia, vaan näkevät paremmaksi vaieta ja elää sen vähäisen vapauden turvin, joka on olemassa, ja odotella aikoja parempia. Alekseev itse maksaa aktivismistaan täsmälleen sen hinnan, joka siitä seuraa: hänen on turha hakea Venäjältä lakimiehen hommia. Lentokenttätapahtumien jälkeen hän oli niin rahaton, ettei hänellä ollut rahaa lunastaa lentokentälle jääneitä matkatavaroitaan. Varakkaat venäläiset rahoittajat puuttuvat: aktivismista ei ole heille mitään hyötyä. Venäjän homojen tilannetta on tuotu julkisuuteen pääasiassa aktivistien omien rahojen ja yksityisten länsimaisten homojen taloudellisen avun turvin.
Moskovalaisella homoaktivismilla on myös todellinen vaara aiheuttaa kannattajalleen rikollisleima. Venäjällä on kokonaan käymättä meidän Koijärvi-keskustelumme, sikäläinen ilmapiiri ei lainkaan ymmärrä sellaista kansalaisaktivismia, jonka kohdalla lännessä on opittu ymmärtämään lain vastustamisen radikaalimmatkin muodot sananvapauden ilmaisuiksi niin, ettei sen perusteella ilman muuta leimaudu rikolliseksi. Venäjällä tällaiset teot ovat vain lainrikkomuksia, joiden seuraamuksia, kuten työpaikan menetystä, pidetään oikeutettuina.
Alekseev ei tähän kurimukseen tyydy. Hänen mukaansa Venäjällä omia vapauksiaan voivat käyttää ne, joilla on rahaa ja oikeanlaisia suhteita. Tämä koskee myös homoja. Esim. viihdemaailman julkkikset voivat elää suhteellisen vapaasti, jolleivät puhu mitään homoudestaan. Mutta tavallinen rivihomo ei edelleenkään saa oikeutta, hänet voidaan irtisanoa työpaikasta tai asunnosta, eikä tuomioistuimelta voi odottaa puolueettomia käsittelyjä. Siksi on tärkeää, että on sellaisia homoaktivisteja, jotka peräävät oikeuksiaan juuri sillä perusteella, että niiden toteutumiseen ei julkihomouden pidä vaikuttaa. Venäjän perustuslaki ja lainsäädäntö koskevat myös homoja. Tämä pitää takoa niin viranomaisten, yleisön kuin homojen itsensä kalloon olemalla itsepintaisesti esillä vaatimassa oikeuksia.
Tällaisessa ilmapiirissä 1.10. järjestetty meistä varsin vaatimaton mielenosoitus oli sikäläisille aktivisteille todellinen päänavaus. Lupa oli haettu 20 ihmiselle, ja 20 paikalle saapui. Enemmänkin olisi ollut tulossa, mutta homot eivät ole rikollisia, eikä lakia rikottu. Median määrä oli moninkertainen. Kaupungin johdon taholta kuului närkästyneitä kommentteja ja ihmettelevää selittelyä, jonka mukaan mitään homotapahtumaa ei ole sallittu. Tiedotusvälineet kuitenkin poimivat oleellisen viestin, tarkoituksella tai tahattomasti: kaupungissa järjestettiin historian ensimmäinen homomielenosoitus. Paikalle saapui joitakin vastustajia, mutta mitään väkivaltaisuuksia ei tälläkään kerralla nähty.
Työ jatkuu, mutta jotakin oleellista on savutettu: venäjällä tiedetään, että ainakin Moskovassa on yhä edelleen homoja. He tulivat kadulle nyt ihan luvallisesti, mutta taivas ei pudonnut niskaan, lapsia ei sairastunut, ketään ei tapettu, kaaosta ei syntynyt., vaikka asiasta kerrottiin julkisesti, prime time -aikaan, yhtäläisesti kaikille, aikuisille, lapsille ja herkkähermoisille. Yhteiskunta ei romahtanut, Venäjä jatkaa eloaan. Homot jatkavat aktvismiaan, kunnes viranomaiset alkavat noudattaa lakia.
Uutisvideoita:
http://newstube.ru/media/v-moskve-proshla-akciya-organizovannaya-gej-soobshhestvom
http://infox.ru/authority/mans/2010/10/01/gyei.phtml
Englanninkielisiä uutisia:
http://rt.com/Top_News/2010-10-01/russian-gay-community-rally.html
http://news.yahoo.com/s/nm/20101001/wl_nm/us_russia_gay_rights_1