Mikä saa ihmisen sitoutumaan toiseen ihmiseen pitkäksi aikaa? Mikä saa ihmisen karttamaan pitkäaikaisia suhteita ja hakeutumaan yhden illan tai viikonlopun suhteisiin? Mikä saa ihmisen hankkimaan irtonumeroita myös parisuhteessa? Mikäli näihin kysymyksiin olisi oikeat vastaukset, ne eivät enää olisi ihmiskunnan eniten keskusteltuja ja samalla vaiettuja asioita. Ne eivät olisi enää edes kysymyksiä, vaan tavallisia arkipäivän juttuja joihin kukaan ei edes kiinnittäisi huomiota.
Parisuhteen ehdottomia valtteja ovat tuttu ja turvallinen kumppani ja parin suoma tuki vaikeissa elämäntilanteissa. Myös tieto siitä, että on joku joka odottaa ja huolehtii on parasta terapiaa mitä ihmismieli voi koskaan saada. Ihminen ei ole yksineläjä, vaikka homopiireissä ajoittain törmääkin väittämään, että ihminen on onnellisin yksin. Tästä päästään kysymykseen miksi nämä yksineläjät voivat sitten huonommin kuin parisuhteessa elävät. Toki on olemassa yksilöitä joihin tämä oikeasti pätee, mutta heidän tunne-elämänsä on yleensä poikkeuksellinen muihin verrattuna. Nämä ihmiset tuskin pystyisivät edes solmimaan pitkäaikaista suhdetta kenenkään kanssa. He ovat siitä huolimatta täysin tyytyväisiä elämäänsä. Mikäli ihmissuhteet olisivat helppoja, ne eivät olisi ihmissuhteita. Joidenkin mielestä pitkäaikaiset parisuhteet ovat pitkästyttäviä ja tylsiä. Asia ei missään nimessä ole näin, koska tällaiset parisuhteet eivät ole kestäviä ja näin ollen niitä ei voi laskea pitkäaikaisiin. Lyhyitä parisuhteita puolestaan on hieman hankala laskea parisuhteiksi. Valitettavan usein edessä kuitenkin on lyhyitä virityksiä ennen sen oikein kumppanin löytymistä. Harva osuu ensimmäisellä kerralla oikeaan, mutta kokemukset kasvattavat ja virheistä oppii.
Sinkkuna elävien ja irtosuhteita harrastavien aika ei mene aina kumppanin hakemiseen, vaikka valloillaan onkin pinttynyt käsite siitä, että heidän koko elämänsä pyörii vain seksin ja seuraavan kumppanin etsimisessä. Useasti he ovat menestyviä ja eteenpäin pyrkiviä ihmisiä joiden kuvioihin pitempiaikaiset parisuhteet eivät yksinkertaisesti sovi. Irtonumeroissa on se hyvä puoli, että heille ei tarvitse selitellä menemisiään ja muutenkaan heille ei ole vastuussa mistään muusta kuin seksin turvallisuudesta. Parisuhteessa tämä tulee automaattisesti mukana, ellei jompikumpi tai molemmat harrasta samalla irtosuhteita. Tämä tosin rikkoo parisuhde käsitteen täysin. Parisuhde kun on yleensä parin suhde eikä mikään jalkapallojoukkue. Irtosuhteiden ehdottomasti parhaaksi valtiksi muodostuu se, että molemmat saavat mitä hakevat eikä ole toiselle vastuussa juuri mistään.
Jotkut kuitenkin taiteilevat näiden kahden välillä joskus siinä onnistuen ja joskus epäonnistuen pahoin seurauksin. Parisuhde ei ole enää parisuhde mikäli jompikumpi käy tarkistamassa ajoittain aidan toisella puolella olevan ruohon väriä. Jos molemmat tekevät tätä ja peli on sovittu, niin mikäs siinä. Onnistuu kuitenkin kovin harvoin, koska ihmismieli on monimutkaisempi kuin kukaan osaa edes aavistaa ja jossain vaiheessa joku saa varmasti siipeensä. Joskus nämäkin suhteet kuitenkin saattavat olla juuri se mitä haluaa ja on hakenut.
Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja jokainen tietää itse mitä tarvitsee. Joskus tarvitsee opastusta tietääkseen mitä haluaa. Paras opas elämään on elämä itse, niin hyvine kuin huonoine puolineen. Ihminen, jota ei ole satutettu ei tiedä miltä se tuntuu ja jatkaa toisten satuttamista. Ihminen, jota ei ole koskaan rakastettu ei tiedä miltä se tuntuu eikä osaa kaivata sitä eikä rakastaa. Ihmisen kuuluu kokea niin hyviä kuin huonojakin tunteita. Joskus on hyvä saada kunnolla lunta tupaan ja huomata miten hyvältä tuntuu nousta siitä. Kokemuksien kautta oppii ja jos ei anna itsensä katkeroitua, niin kasvaa niin ihmisenä kuin parina. Joskus kokemukset tuntuvat musertavan alleen niin pahasti, että minkäänlaista valoa ei ole nähtävissä, mutta kokemuksista saa voimaa ja voima vie eteenpäin.
Alussa mainittuihin kysymyksiin ei ole vastauksia. On vain erilaisia ihmisiä jotka tulevat onnelliseksi omalla tavallaan.