Mitä on siveellisyys, miten se on vielä Suomessa kytköksissä kristillisyyteen ja millaisia ovat vaikkapa nykypäivän kirjoittamattomat normit Helsingin HLBT-kentällä. Näitä voi lukija pohtia kuunneltuaan Kalle Haatasen ja Antu Soraisen radiokeskustelun Siveellisyydestä seksuaalisuuteen (Yle Radio 1, syyskuu 2013, Areena). Ohjelmassa esitellään vuonna 2011 ilmestynyttä teosta, jonka ovat toimittaneet Sorainen ja Tuija Pulkkinen (SKS). Kirja päättyy olympiavuoden 1952 Suomen siveellisyystoimikuntaan, mutta ohjelman keskustelussa mennään mm rikoslain osalta 90-luvulle saakka.
Historiasta voi oppiakin ja löytää rinnastuksia nykyiseen. Viime vuosisadan alun porvarillinen naisasialiike ajoi paitsi tasa-arvoa myös alisti työväenluokan naisia ja etenkin heitä, joiden seksuaalisuus oli joten "harhautunutta". Itsensä aikanaan moralisoinnilla ylevöittänyt osa naisliikettä mahdollistaa lievän assosiaation nykyiseen avioliittohakuiseen HLBT-keskusteluun: Arjen homo tai osa-aikaisesti homopiireissä liikkuva bi voi kokea olevansa huonompaa kastia, vaikka arvostaakin lainsäädännön tasa-arvoistamista. Suhteiden kirjo - rekisteröidyn parisuhteen tuloa lukuunottamatta - on tuskin muutamassa vuosikymmenessä vaikkapa Helsingissä paljon muuttunut. Mutta ravintolamaailman ulkopuolisia tapaamispaikkoja esitellään nyt jonain kaukaisena historiana. Helsinkiläinen videopaikka kuitenkin täyttyy tungokseen saakka.
Siveellllisyys oli Suomessa 1850-luvulla politiikan ja moraalifilosofian keskeinen käsite. Seuraavan sadan vuoden aikana termi siirtyi viittaamaan valtio-opillisen merkityksen sijaan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Fennomaanit toivat mukaan kristillisyyttä, asiansa ajamisen kannalta tarkoituksenmukaisesti, mutta samalla pitkän varjon jättäen.
Radiokeskustelussa on monia kehitystä hauskasti avaavia kohtia.
Sorainen mm toteaa nykyisen ikääntyvän oikeusneuvoskuntamme olevan "vanhoja hegeliläisiä", joille "avoliitot ovat olleet ihan ok", mutta "valtion tukea sellaisille ei kuitenkaan pidä tulla vaatimaan".
Ohjelmassa ovat esillä keskeiset tieteenllisen ajattelun eri vaiheiden vaikuttajat J.V Snellman ja Edvard Westermarck sekä naisasialiikkeen Lucina Hagman. Kirjan lukemalla pääsee toki pitemmälle. Mainittava on naisasialiikettä koskevan osion tekijä Anna Elomaa.
Kalle Haatasen ohjelman sivu
Sivellisyydestä seksuaalisuuteen -kirja