Tutkimusyhteenvedon katsotaan vahvistavan miesten biseksuaalisuuden olemassaolon (juttukommentit)

Biseksuaalin Alfred Kinseyn tekemässä Kinsey-asteikossahan on useitakin valuvikoja.

Hän määritteli siinä tutkimusaineistostaan (vangeista vankilassa) seksuaalisuuden etupäässä toteutuksen kautta. Eikä siis seksuaaliselle identiteetille olennaisemman kiinnostuksen, ajatustason kautta niin selvästi. Kinseyn asteikollahan siten esim. teinit tai vamhemmatkin ihmiset, joilla ei vielä tai syystä tai toisesta ole seksuaalisia kokemuksia, eivät oikein sijoitu koko Kinseyn (seksuaalisuustoteutus)asteikolle.

Toisaalta sitten biseksuaalin Alfred Kinseyn tekemä seksuaalisuus-porras-asteikko on esitystapansa syystä tehnyt biseksuaaleista (siinä) osittaisia; kun taas homoseksuaaleista ja heteroseksuaaleista kokonaisempia asteikon (dualismi)päissä. Kinseyn asteikossahan homot voivat olla 100% homoja ja heterot 100% heteroita, mutta biseksuaalit "vain" esim. 60% "homoja" & 40% "heteroita", mutta eivät Kinseyn asteikossa 100% biseksuaaleja lainkaan. Biseksuaali Alfred Kinsey siis ajattelemattomuuttaan "kaivoi" suuntautuneisuudelleen "kuopan".

Sitten taas seksuaalisuudessa yksillä asioilla on enempi vastinpari-sukupuoli-sidonnaisuutta, kuin toisilla asioilla, ainakin fyysisellä toteutustasolla. Onanointihan voi olla nimittäin melko sp-neutraaliakin, verrattuna toisen ihmisen kanssa rakasteluun - samoin ainakin periaatteessa oraaliseksi, sitä antavan osapuolen osalta.
Toki tunnetason asiat, muutenkin, kertovat enemmän ja kun jos niitä voisi analysoida tarkemmin, saisi täsmällisempää tietoa suuntautumis-kiinnostuksesta, mikä määrittää toteutus-käytäntö-kokemuksia enempi sitä, mikä sukupuoli tai mitkä kaikki sukupuolet kiinnostavat seksuaalisesti.

Ehkä biseksuaalin Alfred Kinseyn olisi ollut hyvä vähän miettiä asioita ja laatia seksuaalisuuksista ainakin kolmio (ei niinkään pyhä kolmi-nai-suus -nimellä toki, vaan vaikkapa "seksuaalisuuden monet mielenkiinto-kasvot"), eikä portaikkoa.

Ehkä seksuaalisen luontaisidentiteetin varmin tunnistamisaika voisi olla siellä puberteetti-iässäkin tai ainakin tärkeä ikävaihe ottaa tutkimuksissa huomioon, koska siellä seksuaalisuushormonien toiminta on kiihkeimmillään, voimakkaimmillaan. Toki sitten seksuaalisuus laajenee sekä mielen tietoisuudessa että fyysisyydenkin kokemuksissa vielä sen jälkeen.

Tässähän nyt juuri vahvistuisi ajatus jatkumosta, jota kolmiomalli ei oikein kuvaa. Seksuaalisuus laajemmassa mitassa nyansseineen ja ulottuvuuksineen toki on erinomaisen laaja kirjo.

Biseksuaalisuus miesten keskuudessa on jäänyt oudoksi ilmiöksi osittain sen takia, että biseksuaaliset miehet kokevat usein olevansa heteroja ja lokeroivat homoseksuaaliset tunteensa sosiaalisesta identiteetistään irralliseksi fetissiksi. Siihen nähden ei liene yllättävää, että biseksuaaliset miehet ovat usein myös erittäin homofoobisia. Kuvitteellista heteroidentiteettiä täytyy jatkuvasti pönkittää performatiivisella homovastaisuudella. En ole kohdannut edes homofoobisten heteromiesten keskuudessa niin kitkerää ja tarkkaan harkittua homovihaa kuin mitä olen nähnyt bi-miehissä.

Oma lukunsa on sitten biseksuaalisuus, joka ilmenee vääränä homoidentiteettinä. Kun "homomies" selittää, että homoseksuaalisuuden määritelmää pitäisi "avartaa" heteroseksuaalisuuden suuntaan, tiedät, että olet tekemisissä homoksi identifioituvan kaappibiseksuaalin kanssa.

Miehiin kiinnostuksessaan venyvistähän oli taannoin tarinaakin ( https://ranneliike.net/artikkelit/15682/heteroseksuaalisuuden-ja-biseksuaalisuuden-valissa ). Nämä olivat niitä ”heterofleksaajia”, jotka ovat omaksuneet heteroidentiteetin, mutta kokevat kuitenkin oman sukupuolen edustajat ainakin jossain määrin eroottisessa ja/tai romanttisessa mielessä kiinnostavina. Ilmeisesti erityisesti miesten kohdalla tällainen kombinaatio aiheuttaa huomattava usein itsesyrjintää, joka vieläpä purkautuu niihin, jotka ovat ei-heteron identiteettinsä suhteen selvemmillä vesillä.

Itselläni ”umpihomona” ei ole kokemusta eroottisista tai romanttisista tuntemuksista naista kohtaan. Minun on kuitenkin tavallaan helppo asettua heteromiehen asemaan: kaiketi hän voi tuntea naista kohtaan jotain samanlaista kuin minä olen matkan varrella tuntenut joitakin miehiä kohtaan. Yhtäläisesti heteronaisen tai lesbonkin asemaan asettuminen käy päinsä.

Biseksuaalin (tai panseksuaalin) maailma tuntuu vieraammalta, vaikka kiinnostumiseni ei sinänsä ole tapahtuessaan tuntunut mitenkään sukupuoleen liittyviin yksityiskohtiin kohdistuvalta - mutta toki se sellaista osaltaan kaiketi on. Jokin mystinen kokonaisuus, jossa sukupuoli kai on kaikessa läsnä jollain tavoin?

Biseksuaalisuudessa tuo sukupuolen merkityksellisyys lienee sitten erilainen. Siinä on vielä sitten sekin, että onko kiinnostus silti sukupuolellista vai onko se sukupuoletonta? Ja onko tuossa bi- ja panseksuaalisuuden ero.

Aikaisemmin joissain yhteyksissä on myös tullut esiin se, että biseksuaalilla saattaa eroottinen kiinnostus olla voimakkaampaa yhtä sukupuolta olevaa kohtaan, kun taas romanttisessa mielessä se toinen sukupuoli vetoaa enemmän. Vaan en tiedä tuosta, kun ei sitä omaa kokemusta ole.

Homoseksuaali Human: Alfred Kinsley oli "American biologist, professor of entomology and zoology, and sexologist" - ja ilmeisesti myös biseksuaali, jos Wikipediasi niin väittää. Ehkä joskus vielä voidaan puhua seksuaalisuudesta ilman mitään labeleita/tai pesuohjeita ja niihin liittyviä stigmoja.

Ja taas piti naisetkin sotkea tähän juttuun..Miesten homoseksuaalisuus on mielestäni hyväksyttävämpää kuin naisten lesbous (En ymmärrä lesboutta..Se on muutenkin niin rumaa..) !!!

Niin tuota... eikös biseksuaalisuuteen liity naiset (siinä missä miehetkin). Tämä juttu koski miesten biseksuaalisuutta (jossa mielenkiinto voi kohdistua mieheen tai naiseen). Naisen biseksuaalisuuden (biologisessa) taustassa kai on (jotain) eroja miehen biseksuaalisuuden taustaan.

Ja ei kai keneltäkään pidä kysyä hyväksyntää omalle seksuaaliselle suuntautuneisuudelleen tai aikuisten välisille vapaaseen tahtoon perustuville suhteille?