Sisäministeri Räsänen ohjeisti kirkkoa avioliittoasiassa (juttukommentit)

Voi Pämppä kuule, kun se pakanallisen kristillisen luonnoton avioliitto-uskomus ei ole mitään FennoSkandinaavisen perinteistä, vaan ihan pelkkää tuontitavaraa tuolta itäisen Välimeren pakanakansoilta.

Sen sijaan tiedetään hyvinkin että Euraasiankin perinteisillä suomalais-ugrilaisilla luonnonkansoilla on pariuduttu ihan miestenkeskenkin ja naistenkeskenkin ja toimittu esim. parantajina, ihmisyhteisöjen hyväksi, eli entisaikojen lääkäreinä.
Joten lastenlääkäri Räsänen, kunnioitahan ammattisi perinteitä, rakkaus-avioliitto -asioissakin, eikä niitä luonnottomia kristinuskomuksia.

Eheytetään avioliitto, sen luonnollisiin perinteisiin ja vapaudutaan pakanallisen kristillisestä, kristillisen rakkaus-kielteisestä muotioikkuvaiheesta : )

Vai haluavatko Räsänen ja pappimiehensä poppoineen olla aina vaan viha-uskontonsa luomia rakkaus-arvioliitto-kielteisyyden edustajia maan päällä?

Kommenttia muokattu: 05.05.2015 klo 21:47
  • 2 / 41
  • Ossi Halme
  • 5.5.2015 23:50
Alkaa toimitusministeristön päivät olla luetut, joten olikohan tämä nyt sitten se Päivi 33 1/3 - The Final Insult. Toivottavasti oli. Tämä alkaa saada jo sellaisia piirteitä, että seuraavaksi paetaan metsiin ja aletaan sissisota, mutta mitään ei saa muuttaa.

Mahtaakohan nyt lopettelevan hallituksen "isä" siemailla iltaisin miestä väkevämpää ja miettiä, että miten hitossa kaikki meni päin hanuria? Syytä olisi.
Saattaa kuitenkin olla, että seuraavakin ministeri on Räsäsen kanssa samoilla linjoilla.

Räsäsen kannanotto on omaan silmään suorastaan koskettava. Hän potee huonoa omaatuntoa siitä että maallinen oikeus salli homokysymyksen vahingoittaa vakavasti kahta yhteiskunnan keskeistä instituutiota, avioliittoa (perhe) ja kirkkoa. Mikään pakko ei olisi ollut.

Luterilaisen tuuliviirimme tulevaisuus riippuu puolestaan siitä, noudattaako se Räsäsen ohjeita vaiko ei. Kirkko ja sen arvot voivat säilyä vain, jos se pitää ne muuttumattomina. Ne ihmiset menevät silloin kirkkoon, ketkä niitä kannattavat. Muut eivät mene, vaan menevät jonnekin muualle. Se että kirkko haalii kaikkia ihmisiä mukaansa murskaamalla arvopohjansa tuhoaa kirkon varmasti. On nähty jo naispappeusasiassa, saatika tässä.
  • 5 / 41
  • Public eye
  • 6.5.2015 14:04
Nimimerkin "tjas" mielestä "pakko ei olisi ollut" "vahingoittaa" avioliittoa ja kirkkoa.

Tulkitsen hänen tarkoittavan homokysymyksellä tasa-arvoista avioliittolakia ja että sen olisi voinut jättää myös säätämättä.

Tiedoksi nimimerkille, että jos Suomen perustuslakia voidaan pitää sellaisena asiana, jota tässä maassa on "pakko" noudattaa, kyllä tuon lain säätäminen silloin oli väistämätöntä.

Jos enemmistö (ja tietyissä asioissa määräenemmistö) kansan valitsemasta eduskunnasta on jostain asiasta jotain mieltä, siihen on koko kansan tyytyminen.
Keskustelin tänään muutamien lakijuttuja hyvin tuntevien ihmisten kanssa tasa-arvoista avioliittolakia koskevasta vasta-aloitteesta. Sain vastaukseksi tähän kysymykseen lähinnä olankohautuksen. Heidän mielestään aloite ei johda mihinkään ja se on ihan turhanaikaista puuhastelua.
  • 8 / 41
  • Public eye
  • 6.5.2015 18:17
Erinäisistä julkisuudessa näkyneistä uudelle kansalaisaloitteelle kannatuksensa ilmaisseiden poliitikkojen kommenteista paistaa aika selvästi läpi, että tähän asiaan ei olla mitenkään innolla paukkuja tuhlaamassa.

Aloitetta ajaa kuin käärmettä pyssyyn pieni ydinjoukko, ja monet muut kannattajat niin perussuomalaisista kuin kristillisistäkin ovat mukana enää velvollisuudesta, kun kyseessä on puolueen virallinen kanta.

Jos aloite saa määräajassa niukin naukin kasaan riittävän allekirjoittajien määrän, se tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa jo alkumetreillä, kun aloitteen todellinen käsittely alkaa. Tämän tajuaa jokainen vähänkään tehtäviensä tasalla oleva poliitikko.
  • 9 / 41
  • Havainnoija
  • 6.5.2015 18:53
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvosteli sitä, että Räsänen toi valtioneuvoston tervehdyksessä esiin oman kantansa, vaikka valtioneuvoston tervehdyksessä pitäisi ilmoittaa valtioneuvoston virallinen kanta ja eduskunnan hyväksymä Tahdon.
”Jotain rajaa”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430827051890.html

Räsäsen sairaalloisella uskontopohjaisella homovihalla ei ole rajoja.
Kumma, miten edelleen voimassa oleva avioliittolaki on ylipäätään saatu säädettyä, jos se kerran rikkoo perustuslakia. Jotain rajaa tälle propagandallekin.

Kysehän on oikeasti siitä, että lakia ei pidetä syrjivänä jos sille on olemassa perusteet. Nuo perusteet ovat olleet luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ole tarvinnut kyseenalaistaa, koska ne ovat olleet luontevia ja maalaisjärkisiä. Heteroavioliitolla on yhteiskunnallinen erityisasema, se on vähiten yhteiskunnan interventiota edellyttävä tapa tuottaa lapsia, ja se toteuttaa luontevalla tavalla lasten oikeudet ja sulkee monia ei-toivottuja ilmiöitä pois, kohdunvuokrauksesta alkaen.

Nyt kuitenkin kun vuosikausia, jo 2005 lähtien, kaikkea tätä on systemaattisesti lobattu merkityksettömäksi, luotu mittavasti mutta silti kovin heppoista tutkimusnäyttöä tukemaan "ei eroa ydinperheisiin"- väitettä, on yllättäen saatu valmistautumaton osa keskustelua näyttämään siltä, että muutos olisi tervetullut, perusteltu ja jopa väistämätön, kuten jotkut sitä jo esittävät.

Aihe itsessäänhän ei tule olemaan loppuun käsitelty vielä pitkään, pitkään aikaan. Vasta nyt vastapuoli on alkanut organisoitua tavalla, jolla homoaktiviatit ovat omassa alakulttuurissaan tehneet jo vuosikausia.
Nimimerkki tjas ja kaltaisesi, juuri te hankitte noilla kielteisillä mielipiteillänne lisää kannattajia homojen ja muidenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoiselle kohtelulle. Sehän nähtiin konkreettisesti vaikkapa eduskunnan äänestäessä tasa-arvoisesta avioliittolaista. Kannattajia laille oli useita tuhansia. Vastustajia vaivaiset neljäkymmentä.

Kiitoksia siis oikein paljon kannustuksestanne. Antaa tulla vain lisää. Ihan ystävällisesti kerron sinulle, että täältä et ajatuksillesi kuitenkaan tukea saa. Kirjoittelusi tänne on siis aivan turhaa energiasi tuhlausta.
Hyvä tjas,
viittaukseni perustuslakiin, kuten puheenvuoroni ajatuksella lukemalla selviää, koski väitettäsi, että tasa-arvoista avioliittolakia ei olisi ollut "pakko" hyväksyä.
Perustuslakimme mukaan eduskunnan enemmistön päätös on kuitenkin laki. Ja perustuslakivaliokunnallahan ei myöskään ollut huomauttamista lain sisällöstä.
Siirrytään eteenpäin.
Ei niin kauan sitten hlbti-vähemmistöjen vähäisimpiäkään ihmisoikeuksia ei pidetty minään. Perustuslain suoja ei kovin laajasti ulottunut näihin vähemmistöihin. Joten...
Mikä on yhdessä historiallisessa tilanteessa ja yhteiskunnassa luontevaa ja maalaisjärkistä, ei ole toisessa. Näin ollen lakien perusteet eivät aina täytä sitä oikeudenmukaisuutta, jota me nyt toivomme valtiolta (tästä ihan riittävästi esimerkkejä maailmalta). Avioliittoa esimerkiksi lapsia tuottavana (kummallista talouskieltä!) tapana ei aina ole ymmärretty nähdä epätasa-arvon näkökulmasta. Jos näin olisi tehty aikojen alusta, ei meillä olisi mitään oikeudellisia epäkohtia koskaan ollutkaan, vai mitä... Jos epäkohta korjataan, tarkoittaako se automaattisesti
että heteroavioliitto muuttuu merkityksettömäksi? Haluaisin nähdä ne heterokirkkohäät, jossa aviopari uuden lain myötä pitää avioliittoaan merkityksettömänä! Haluaisin myös nähdä ne avioituneet, jotka muuttuivat merkityksettömiksi, koska eronneille on annettu oikeuksia...jne.
Kyse ei ole mistään pelkästä homoaktivistien lobbauksesta. Eduskunnassa ei liene kovin montaa homoa, mutta laki silti
hyväksyttiin. Tapahtuikohan se pelkästään lobbauksen takia? ... Jos lainsäätäjät ovat niin ohjattavissa ja kukaties tyhmiä, niin mitä lobbaamaan: saamme joka tapauksessa tuuliviiri-lakeja!?
"Kirkolliskokouksessa on määrä käsitellä edustaja-aloitetta, jossa ehdotetaan arviointiprosessin käynnistämistä avioliittolain muuttamisen vaikutuksista kirkkoon ja kirkon vihkimiskäytäntöihin."

Mielenkiintoinen ajatus, mutta eivätkö muut uskonnolliset yhteisöt ole yhtälailla arviointiprosessin alaisuudessa, kuten ortodoksikirkko ja katoliset seurakunnat? Vai onko kyseessä luterilaisen kirkon erikoisasema lainsäädännössä, mikä naittaa valtion ja luterilaisen kirkon yhteen?

Periaatteessa Suomessa ei ole valtionkirkkoa, mutta käytäntö kielii jostain muusta. Asiasta on käyty vuosikymmeniä kädenvääntöä; periaatteessa Suomi on maallinen valtio, ja se haluaa antaa sellaisen kuvan kansainvälisesti, mutta käytännössä Suomi lukeutuu samaan joukkoon Saudi-Arabian ja Iranin kanssa.

Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä laskee vuosi vuodelta, mikä herättää kysymyksen, miksi lainsäädäntö kohtelee juuri tätä uskonnollista yhteisöä erityistapauksena. Lisäksi napanuoran oikeuttama veronkanto-oikeus velvoittaa vastavuoroisesti seuraamaan valtion linjauksia avioliittolainsäädännön suhteen. Toisaalta, uusin paljastus tulee vaalitappion kärsineestä vasemmistoliitosta, jonka kansanedustajat seurasivat hallitusneuvotteluissa vierestä, kun liperikaulukset rynnivät sisään valtiopäivätalon ovista asiantuntijan nimikkeellä, eli napanuora toimii myös toiseen suuntaan.

Päivin ainoaksi pelastuskeinoksi jäänee kirkon ja valtion välisen napanuoran katkaiseminen; kun se katkeaa, lähtee kirkko omille teilleen, ja samalla katkeaa liberaalien omituinen kytkykauppa, missä kupataan veroja omiin proggiksiin, ajetaan maallista lainsäädäntöä kirkon sisään sen mukaan, miten se sopii liberaaliin agendaan, ja tietenkin käytetään kirkon arvovaltaa keppihevosena poliittisten tavoitteiden ajamisessa maallisessa päätöksenteossa.

Vihreiden yrittivät soveltaa vanhan teiniliiton nurkanvaltausoppeja seurakuntavaaleissa, ymmärrettävistä syistä. Joskus esihistoriallisina aikoina tämä joukko ajoi kirkon ja valtion eroa, mutta nykyisellään kirkko näyttää olevan aivan liian makoisa työkalu päästettäväksi irti; onhan kirkko ottanut aktiivisesti kantaa mm. maahanmuuton puolesta, paperittomien hoidosta ja jumalanpilkkalainsäädäntökin on nähnyt renesanssin...
  • 16 / 41
  • Jorma Hentilä
  • 6.5.2015 23:51
Kaikki ei - virallisella taholla - alkanut vuonna 2005, kuten täällä vierailulla oleva nimimerkki kirjoittaa, vaan vuonna 1991. Oikeusministerinä toimiessaan Tarja Halonen asetti toimikunnan selvittämään, miten samaa sukupuolta olevat parit voisivat tulla oikeudellisen sääntelyn piiriin. Toimikunta esitti kyseisen lainsäädännön valmistelun aloittamista.

Sitten seurasi kaksi parisuhdelakialoitetta (Ojala et al 1993, 1996), eduskunnan toimeksianto hallitukselle ryhtyä valmistelemaan parisiuhdelakia, hallituksen esitys, eduskunnan säätämä parisuhdelaki etc.

Parisuhdelailla yhteiskunta tunnusti virallisesti samaa sukupuolta olevan parin yhdessäeolon perheeksi. Tässä on minusta tärkeä taitekohta.

Tämän jälkeen päätetyillä lainmuutoksilla, viimeksi muuttamalla avioliittolakia, on vahvistettu ko. perheen ja siinä kasvavien lasten asemaa.
Demokratian olennainen (ja ongelmallinen) kysysymys on siinä, että järjestelmä oikeuttaa enemmistön päättämään asioista, jotka eivät kosketa millään tavalla päätöksen tekijöitä.
Sen sijaan sivistyneisyys velvoitaa siihen kyllä.
Olemmeko valmiita sivistyneenä kansakunatana (enemmistö) KUUNTELEMAAN esim. ahvenanmaalaiseten näkemyksiä tulevaisuudestaan?
"Mikä on yhdessä historiallisessa tilanteessa ja yhteiskunnassa luontevaa ja maalaisjärkistä, ei ole toisessa."

-> Mikään edellä esittämistäni neljästä (muitakin toki on) asiasta ei ole muuttunut sellaisella tavalla, että ne vaatisivat parisuhteiden ja avioliiton määrittelyä uudelleen.

"Heteroavioliitolla on yhteiskunnallinen erityisasema, se on vähiten yhteiskunnan interventiota edellyttävä tapa tuottaa lapsia, ja se toteuttaa luontevalla tavalla lasten oikeudet ja sulkee monia ei-toivottuja ilmiöitä pois, kohdunvuokrauksesta alkaen."

---

Parisuhdelakimuutokset ovat toki legitimoineet homoliittojen hyväksyttävyyttä jo 1990-luvulla. Mutta vasta kun APA päätyi 2005 siihen "tieteelliseen konsensukseen" että homo- ja heteroperheiden lasten välillä ei ole eroa, alettiin purkamaan kaikkea mahdollista erottelua näiden parisuhdemuotojen välillä.

---

Pietarsaaressa tuossa viime loppukesänä paikallislehden perinteisemmät lukijat valittelivat, että pienehköksi paikallisuutisiin keskittyväksi mediaksi, lehti kirjoittaa aika paljon sukupuolineutraalia avioliittolakia tukevia artikkeleita. Häly nousi sekin otsikoihin. Lehti oli kirjoittanut 2 viikon aikana 24 eri artikkelia, jotka liittyivät sukupuolinautraaliin avioliittolakiin.

Itse seurasin myös YLEN toimintaa asiassa. Vaikken tilastoinutkaan, väitän että joka viikko pääuutisten joukossa heinäkuusta joulukuuhun 2014 oli vähintään 5 uutista sukupuolineutraalista avioliittolaista. Jos nyt sanotaan uutistenlukijan mutu-tuntumalla, mikään muu aihe ei vuonna 2014 saanut vastaavaa media-aikaa.

Tämä tuomaan perspektiiviä siihen, minkä verran tätä lakia lobattiin, saavuttaakseen sen vuosikausia himoitun lopputuloksen.

---

Tuohon muuten, että "nyt on aika siirtyä eteenpäin" minä vastaisin, että kun tämä sukupuolineutraali avioliittolaki torpattiin systemaattisesti kaikissa gallupeissa ja päätöksentekoelimissä vuosina 2010-2014, miksi meidän toisella tavalla asioista ajattelevien NYT tulisi olla hiljaa?
Tjah: Seksuaalivähemmistöihin kuuluu noin 5% väestöstä. Tällöin myös 5% uutisistakin teoriassa pitäis heitä käsitellä :)
Muuttunut on kuitenkin ymmärrys homoseksuaalisuudesta ilmiönä. Samoin seksuaalivähemmistöistä kansanosana. Vielä varsin vähän aikaa sitten hlbti-vähemmistöihin kuuluvien asema oli aika vaikea, etenkin siksi, koska em. vähemmistö nautti ns. valtaväestöön verrattuna rajatusti suojaa perustuslaissa mainituille ihmisoikeuksilleen.

Kohdunvuokraus / lainakohtu / kohtulahja on puolestaan asia, joka koskettaa yhtäläisesti heterosuhteita. Se ei ole mikään (homo)avioliittoihin liittyvä kysymys. Itse suhtaudun kohdunvuokraukseen hyvin varauksellisesti, koska se käytännössä johtaa siihen, että vastasyntyneeltä riistetään suhde äitiinsä - ihmiseen, jonka kohdussa tämä on kehittynyt ja saanut jo ensimmäiset aistihavaintonsakin. Mutta tuo asia ei liity avioliittolain uudistukseen lainkaan.

Mitä taas tulee Yleen, niin... siellähän tehtiin päätös, ettei saa puhua edes "tasa-arvoisesta avioliittolaista", kun se kuulemma on soinniltaan myönteinen ilmaus.

Yleisemmin media puhuu ajankohtaisista asioista. Ja avioliittolain uudistuksen vastustajat ovat kyllä varsin hanakasti pitäneet huolen, että näinkin yksinkertainen ja suoraviivainen asia pysyy ja pysyy ja pysyy agendalla.

Mielipidetiedusteiluissa avioliittolain uudistamista yhdenvertaisemmaksi (l. samaa sukupuolta olevien avioliitot sallivaksi) on viime vuosina kannattanut selvästi yli puolet suomalaisista. Vastustajia on noin kolmannes. Tämä siis siten, että erityisesti on mainittu uudistuksen vaikuttavan myös oikeuteen adoption hakemiseen ( esim. http://ranneliike.net/teema/tutkimus-kaksi-kolmesta-kannattaa-suomessa-tasa-arvoista-avioliittolakia?aid=10841 ). Jo vuonna 2010 kannattajia oli noin puolet kansasta, vastaan silloinkin runsas kolmannes ( http://ranneliike.net/teema/liki-joka-toinen-sallisi-avioliiton-myos-homopareille?aid=4707 ).

Eräässä vuonna 2014 tehdyssä varsin manipuloivaan muotoon laaditussa kyselyssä oli toki omat tuloksensa ( http://ranneliike.net/teema/heteroavioliitot-ja-kaikki-muut-pari-tai-monisuhdemuodot-vastakkain-kyselyssa?aid=11055 ). Epäonnistuneesta kysymyksenasettelusta vihjaa erittäin suuri eos-prosentti.
2010-2011 kun gallupit kunnolla lähtivät käyntiin, huomio kiinnittyy erääseen asiaan.

Kun Yle laati elokuussa 2010 ensimmäisen selvityksen jossa kysyttiin kansalaisten kantaa tähän "tasa-arvoiseen avioliittolakiin", selvityksessä ei kysytty lakiesitykseen kirjatusta adoptio-oikeudesta mitään. Miksi?

Siksi, että adoptio-oikeus oli ennakkoon kansainvälisten selvitysten perusteella enemmän kansan keskuudessa vastustusta herättävä asia, kuin mitä pehmeästi esitelty, kahden homoseksuaalin välinen rakkausavioliitto on. Valtaosa kyselyyn vastanneista ei käytännössä edes tiennyt vastatessaan, että tähän lakialoitteeseen kuuluu myös adoptio-oikeus.

Näin saatiin luotua ensimmäinen positiivinen mielikuva siitä, että "enemmistö kannattaa kyseistä lakialoitetta, kokonaisuudessaan". Tämä oli harvinaisen yksiselitteisesti manipuloitu ja kriittinen mielipidemittaustulos, jonka merkitys oli erityisen suuri. Miksi?

Ihmiselle on tyypillistä, että hän muodostaa ensivaikutelman perusteella mielipiteen, jota ei kovin vähäisin perustein lähde enää muuttamaan. Siksi ensimmäinen mielipidetutkimus oli niin kriittinen, ja suotuisa lopputulos järjestetiin jättämällä adoptio-oikeudesta kysyminen kokonaan pois.

---

Seuraava aiheeseen liittyvä gallup olikin sitten Setan Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa n=503. Pieni N kertoo mm. siitä, että Taloustutkimuksen kriteereistä edes kohtuullisen virhemarginaaliin pääsemiseksi syystä tai toisesta tingittiin. 4,5 % virhemarginaali muutenkin alttiissa kyselyssä on merkityksetään valtava. Miksi niin pieni otos? Epäilen ymmärtäväni syyn.

Tämän tutkimuksen lopputuloksena oli kaikesta huolimatta, että vain 49 % kannattaa lakimuutosta, mutta se uutisoitiin ja lanseerattiin sujuvasti otsikoiden, että "enemmistö suomalaisista kannattaa lakimuutosta". Merkillistä, eihän 49 % ole mikään enemmistö.

Kaikki tämä tehtiin tietoisesti ja muualta maailmalta asiasta oppia ottaen. Ja kun tätä koneistoa jauhettiin 4 vuoden ajan, sen lopputulemana sitten #tahtosaatiinvouhotettualäpi.
Lopputulos oli hyvä! Siihen auttoivat erittäin ansiokkaasti kaltaisesi ihmiset pitämällä aktiivisesti yllä vastakkainasettelua. Isollakaan rahalla taikka gallupeilla tuo lopputulos ei olisi mennyt siten kuin meni ilman teikäläisten merkittävää apua. Olette pelanneet USA:sta kopioidulla erittäin huonolla strategialla. Koeta nyt uskoa jo se, että sinun porukkasi hävisi tämän kisan. Jatkorutinasi ei hyödytä enää ketään. OK, katkeruutesi esittely ja tarjoilu täällä lisää käsitystä siitä, että kaikki meni onnistuneesti oikein.
Viittauksia useiden vuosien takaisiin tapahtumiin on vähän vaikea kommentoida ilman tarkkoja viitetietoja tai linkkejä.

Jos ylen elokuussa 2010 kyselyssä kysyttiin kansalaisten kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin, jonka mukaan samaa sukupuolta oleville pareille tulisi aviopuolisoina samat oikeudet ja velvollisuudet kuin eri sukupuolta olevilla pareilla jo oli, miksi siinä olisi erikseen pitänyt korostaa jotain yksittäistä kohtaa laissa - kuten vaikkapa avioparin oikeutta hakea yhdessä adoptiota?

Yhtäläiset oikeudet ovat yhtäläisiä oikeuksia, ja vain jos lakiin olisi sisällytetty jotain, mihin aviopuolisot eivät vanhan lain mukaan jo olleet oikeutettuja, siitä olisi tietysti pitänyt mainita.

On jo pitkään ollut päivänselvää, että tuo yhteisen adoptiohakemuksen tekemisoikeuden vastustus on pelkkä tekosyy sille, että vastustajia pännii ylipäänsä tasa-arvoisten oikeuksien antaminen kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Mitään järkiperustettahan eriarvoiselle adoptiokäytännölle ei ole, etenkin kun myös yksittäiset henkilöt voivat aivan vapaasti hakea adoptiota.

Ja tuo galluptulosten kehitys pitemmällä aikavälillä kyllä osoittaa kiistatta sen, että ihmiset pystyvät todellakin muuttamaan mielipiteitään, kun tieto ja ymmärrys asioista lisääntyy eikä asennoituminen enää perustu pelkkään epämääräiseen musta-tuntuu-mielikuvaan.

Missä muuten 49% kannatus otsikoitiin "sujuvasti" niin, että enemmistö kannattaa? Käytännössä tietysti, jos 49% kannattaa, runsas kolmannes vastustaa ja loput epäröivät, tulos on kiistatta kannattajien voitto...

Olen edelleenkin sitä mieltä, että siirrytään mieluummin eteenpäin kuin taaksepäin.
"Pietarsaaressa tuossa viime loppukesänä paikallislehden perinteisemmät lukijat valittelivat, että pienehköksi paikallisuutisiin keskittyväksi mediaksi, lehti kirjoittaa aika paljon sukupuolineutraalia avioliittolakia tukevia artikkeleita. Häly nousi sekin otsikoihin. Lehti oli kirjoittanut 2 viikon aikana 24 eri artikkelia, jotka liittyivät sukupuolinautraaliin avioliittolakiin.

Itse seurasin myös YLEN toimintaa asiassa. Vaikken tilastoinutkaan, väitän että joka viikko pääuutisten joukossa heinäkuusta joulukuuhun 2014 oli vähintään 5 uutista sukupuolineutraalista avioliittolaista. Jos nyt sanotaan uutistenlukijan mutu-tuntumalla, mikään muu aihe ei vuonna 2014 saanut vastaavaa media-aikaa.

Tämä tuomaan perspektiiviä siihen, minkä verran tätä lakia lobattiin, saavuttaakseen sen vuosikausia himoitun lopputuloksen."

Ehkä asia on koettu tärkeänä...?! Kun jokin vähemmistö ei ole tasa-arvoinen enemmistön kanssa, se oikeastaan tahraa enemmistön sellaista oikeutta, jota vähemmistöllä ei ole.
Oli hyvä, että media Pietarsaaressa otti esille sukupuolineutraalin avioliittolakiesityksen. Se oli ajankohtainen asia Jeppis-pridessa, joka oli paikkakunnalla ja ylipäänsä Pohjanmaalla melkoinen tapaus. Vaihtoehtona olisi ollut siis mielestäsi kertoa asiasta vähemmän? Eikö se olisi ollut median tehtävän laiminlyömistä, suorastaan halveksuntaa? Olisiko se ollut niin parempi?
Ylen vuonna 2010 teettämästä kyselystä: Liki joka toinen sallisi avioliiton myös homopareille ( http://ranneliike.net/teema/liki-joka-toinen-sallisi-avioliiton-myos-homopareille?aid=4707 ). Setan vuonna 2011 teettämästä kyselystä: Enää kolmannes kansalaisista vastustaa yleistä avioliittolakia ( http://ranneliike.net/teema/enaa-kolmannes-kansalaisista-vastustaa-yleista-avioliittolakia?aid=5503 ). Koetin pikaisesti googletella myös valtamedian otsikointia, enkä havainnut asian suhteen harhaanjohtavaa otsikointia.

Yhtä kaikki, kun asiaa (siis korostamalla adoption sisältävää avioliittolain uudistusta) Tahdon2013-kampanjan tilaamassa kyselyssä selvitettiin keväällä 2014, oli tulos oli selvä: 57-36. Itse asiassa tuo lukema on jokseenkin sama, mitä monissa muissa kyselyissä on saatu, ilman adoption erillistä korostamista. Samaisessa kyselyssä ilman adoption mainitsemista luvut olivat 66-27 ( http://ranneliike.net/teema/tutkimus-kaksi-kolmesta-kannattaa-suomessa-tasa-arvoista-avioliittolakia?aid=10841 ).

Nimimerkki tjas vaikuttaa argumentointinsa puolesta EAH:n reinkarnaatiolta tai ainakin hengenheimolaiselta.
"Jatkorutinasi ei hyödytä enää ketään"

Mm. Ranskassa nuorisoon on jo tarttunut seuraava aalto, jossa asetelma, käytännössä kai muotivirtaus, on toinen. Varsinkin nyt on kaikki syy tarjota tämän vuosien koohotuksen tilalle jotain aikaa kestävää, rationaalista ja hillittyä arvomaailmaa. Vaaleissa kansa jo puhui, että näiden hypetysten kurvi kyllästyttää monia.

Se että oman mielipiteen esittäminen tässä tilanteessa on sinusta rutinaa, kertoo minulle vain siitä että pitkällä aikavälillä kukaan ei halua samaistua tuolla tavoin kommunikoiviin ihmisiin. Kukaan kun ei halua kuulla oman mielipiteensä olevan rutinaa, riippumatta siitä mikä tuo mielipide on ja mistä asiasta. Tuo on vain vastenmielistä käytöstä.
Vuosien koohotus on nyt Ranskassa(kin) toivottavasti tasaantumaan päin, kun avioliittoasia on viimein saatu ratkaistua. Ranskassa hlbti-vähemmistöjen hyväksyntä on ollut kasvamaan päin, etenkin ja myös nuorempien ikäpolvien keskuudessa.

Eihän avioliittoasiasta mitään koohotusta olisi tullutkaan, ellei "La Manif Pour Tous" -poppoo olisi sillä tavoin lähtenyt kaduille koohottamaan. Tuo koohottaminen sai tunnetusti väkivaltaisiakin ulottuvuuksia. Ranskassa (jossa valtio ja kirkko on vahvasti erotettu toisistaan) on kuitenkin katolisella kirkolla kannatuksensa myös nuorten keskuudessa, ja tässä hlbti-kysymyksessä yhteistä säveltä ovat myös löytäneet muslimitaustaisista konservatiiveista. Kaikkinensa kyse on kuitenkin suhteelisen pienestä mutta äänekkäästä kansanosasta.

Tiedä siis mistään erityisistä Ranskan nuorisoon tarttuneista "seuraavista aalloista".

Mitä enemmän ihmiset hlbti-vähemmistöihin kuuluvia tuntevat ja mitä enemmän näistä vähemmistöistä yleisesti tiedetään, sitä myötämielisemmäksi muuttuu suhtautuminen. Tiedätkö nimimerkki "tjas", että mitä enemmän sinä ja kaltaisesi tuolla tavoin koohotatte, sitä vapaammin esiin hierottu lampun henki toteuttaa toivetta yhdenvertaisuuskehityksestä.
tjas, jos et kestä mielipiteisiisi ja niiden esittämistapaan kohdistuvaa arvostelua, olet selvästi valinnut väärän foorumin.
Toiseksi, en tiedä loukkaako normaalikansalaista "rutina" sen enempää kuin itse viljelemäsi ilmaukset "koohotus", "vouhotus" tai "hypetys", joten se siitä.
Mielenkiintoista sinänsä, että et halua keskustella faktatiedoista vaan tyydyt jatkamaan epämääräisiä vihjauksia.

Esimerkiksi, miten se "Ranskan nuorisoon" tarttunut uusi muotivirtaus näkyy käytännössä. Entä miten kansa puhuikaan meillä vaaleissa? Muistaakseni kristillisten ja perussuomalaistenkin kannatus laski neljän vuoden takaisesta, kun taas tasa-arvoisen avioliiton kannattajien osuus kansanedustajista kasvoi.

Mutta kommentoi toki ensin aiempien puheenvuorojen sisältöä, nämä voit rauhassa jättää myöhempään ajankohtaan.
  • 29 / 41
  • Jorma Hentilä
  • 7.5.2015 22:36
Taisi käydä niin, että Österbottningenissa ja vähin Pietarsaaren Sanomissakin kuukausia jatkunut ärhäkkä ja pahantahtoinen yleisönosastokirjoittelu osaltaan siivitti Jeppis-Priden uskomattonaan menestykseen.

Helteisenä heinäkuun lauantaina meitä marssi pari tuhatta läpi kaupungin, mukana satoja heteroita. Keskustan kadunvarret olivat seinästä jalkakäytävän reunaan - ja vähän ajotielläkin - täynnä väkeä. Aplodien saattelemana kulkue yritti päätyä päiväjuhlaan vanhojen puutalojen ympäröimään pihaan - eikä tietenkään sinne mahtunut, vaan osa kääntyi portilta pois.

Vanhan pappilan pihamaalla pidetty jumalanpalvelus keräsi 200 osanottajaa, joukossa myös ns. tavallisia seurakuntalaisia.

Pietarsaarelaisia ja vähän kauempaakin tulleet osoittivat, mitä he tykkäävät homokammoisuudesta.
Tjas lienee oikeassa tiedotuksellisen linjan kohdalla siinä, että kansalaisten sisällä nukkuvaa "petoa" ei haluttu ärsyttää. Niinpä edettiin sammutetuin lyhdyin ensin hajuttomaan, mauttomaan ja värittömään parisuhteen virallistamiseen ja kun aika oli kypsä, hypättiin seuraavaan vaiheeseen, eli varsinaiseen avioliittoon.

Lopullista vaihetta edelsi loputon jatkumo kannatuskyselyitä ja kartoituksia; olisiko juuri nyt oikea aika takoa rautaa, vai pitäisikö vielä odottaa?

Tietysti avioliitto oli alunperin tähtäimessä, mutta liiallinen kohkaaminen olisi saattanut johtaa vanhaa sanontaa lainaten katajaan kapsahtamiseen. Jotkut tahot ulvoivat jo parisuhteen virallistamisen aikana siitä, että adoptio-oikeuteen ei pidä missään tapauksessa kajota, koska silloin tulisi takapakkia.

Muita maininnanarvoisia poimintoja käynnissä olevasta kampanjasta on pallottelu termeillä; on tasa-arvoista avioliittoa, homoliittoja, avointa ja ties mitä. Kaikki pyrkivät sekoittamaan lukijan päätä ja häivyttämään kuvaa siitä, mihin ollaan matkalla, eli kaikille avoimeen avioliittoinstituutioon kera adoptio-oikeuksien.

Kutkuttavinta tässä on kuitenkin se, miten nykyinen parisuhteen virallistaminen tuomitaan rasistisena ja syrjivänä, vaikka samat tahot sirkuttivat onnesta kalaasilasien äärellä, kun laki saatiin läpi. Kuulostaa demareiden logiikalta; ensin laaditaan pitkään ja hartaasti lakeja valiokunnissa ja sitten äänestetään ne nurin eduskunnan äänestyksessä.
Totta kai parisuhdelaki oli aikanaan iso ja juhlan arvoinen edistysaskel entisestä: yhteiskunta tunnusti ensimmäistä kertaa virallisesti samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja samaa sukupuolta olevien vanhemmoimat perheet. Kodin rakentamisessakin on juhlan paikka, kun vesikatto on paikallaan - vaikka tuuli vielä tuivertaakin ovien ja akkunoiden aukoista sisään. Jo vuonna 2001 oltiin hyvin tietoisia siitä, että yksi etappi polulla saavutettiin, mutta matkan pitää jatkua.

Totta kai konkreettisten (l. lainsäädäntöön liittyvien) asioiden edistämisen lisäksi samaan aikaan on jouduttu tekemään töitä myös asenneilmapiirin suhteen. Seksuaalivähemmistöjen olemassaoloa on tehty tunnetuksi ihan tarkoituksella ja vaivoja säästämättä. Ei kai sitä kukaan kiellä. Entistä suurempi osa kanssaihmisistämme huomaa, ettemme ole sen kummempia kuin muutkaan. Emme parempia tai huonompia. Suurin osa suomalaisista ymmärtää sen, ettei synnynnäiseen ominaisuutemme liittyen ole syytä esimerkiksi laittaa eri karsinaan parisuhteitamme ja perheitämme.
Hauska tuo viittaus Pohjoismaihin, joissa kaikissa (muissa) on sukupuolineutraali avioliittolaki. Ruotsissa on naispappeja jo 60-luvulta. Kyllä naispappeuskeskustelu oli yhtä 'tasokasta' Suomessa kuin nyt tämä aviolittoasia.
Räsäsen aivoittelu on hyvin saman tapaista kuin Venäjän informaatiotila: luodaan uhkakuvia ja valheellisia vertauksia (NATO on uhka Venäjälle, jne).
Tässä Räsäsen tilanteessa oli vain se, että häneltä pääsi unohtumaan, että edusti hallitusta, ei itseään.
Räsäsen ulostulohan on linjassa sen kanssa kun antoi taannoin lupakirjan jollekin kristinuskopoppoolle lainrikkomiseen, jos laki on ristiriidassa heidän uskontonsa kanssa. Räsäseltä nyt siis lisää omien mielipiteiden julistamista valtion edustajana. Hyvä että akasta päästiin.
Räsänen nostaa esiin lapsivaikutusten arvioinnin: "Lapsivaikutusten arviointi tulisi toteuttaa kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa. Erityisen vahingollista on, että arviota ei tehty avioliittolain muutoksessa", Räsänen sanoi Aamulehden haastattelussa.

Räsäsen vaatimus erityisestä lapsivaikutusten arvioinnista on oljenkorsiin tarttumista, ainakin huolten näkökulmasta. Lasten juridinen asema ei ole muuttumassa siitä, miten asia on jo ollut rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhemmoimassa perheessä. Lapsivaikutukset on selvitetty kattavasti jo parisuhdelakia laadittaessa sekä sisäisen adoptio-oikeuden säätämisen yhteydessä.
Vaalit on nyt vietetty. Räsäsellä ei pitäisi mielestäni olla enää erityisiä tarpeita noiden kuluneiden kliseiden toistuvaan julkistamiseen. Lisää ääniä sillä ei enää saada. Tai ehkä hän sittenkin haluaa hallituspaikan puolueelleen=itselleen.
"Vaalit on nyt vietetty. Räsäsellä ei pitäisi mielestäni olla enää erityisiä tarpeita noiden kuluneiden kliseiden toistuvaan julkistamiseen."

Päinvastoin. Juuri nythän Päivin kannattaa sitä tehdä, kun Perussuomalaiset ovat hallituksessa, joka hyväksyy "homoliitot". Uskon, että Päivi kokeneena poliitikkona tietää, milloin kuumaa rautaa kannattaa takoa. Ja Soini tietänee hänkin kokeneena politiikkona, mitä on odotettavissa puolueen konservatiivien taholta, jos puolueen linja lipeää liiaksi Stubb-Sipilän linjoille.

Näin kristillisdemokraatit vaikuttavat hallitukseen, joskin epäsuorasti. Sama koski aikoinaan perussuomalaisia, jotka oppositiosta käsin saivat Kreikan velkoihin "takuut ja vakuudet". Ilman perussuomalaisia ne olisivat jääneet Jutalta vaatimatta ja syynä on se sama kuin tässä, että hallituspuolue pelkää oppositiopuolueen vievän kannattajia.

Tässä käydään kauppaa yhden äänestäjäsegmentin äänistä, joka ei ole mitenkään pieni, ehkä jopa kolmasosa äänestäjäkunnasta. Aika on ajanut auttamattomasti ohitse yleispuolueista, joissa katto on korkealla ja seinät leveällä. Sanoma pitää kohdistaa, puolet valita, eikä kaikkia voi miellyttää. Oletan, että Päivi tietää, että tuolla jossain on iso joukko äänestäjiä, jotka eivät hyväksy päätöstä homoliitoista, ja hän kosiskelee nyt heitä sanomallaan.
"Lapsivaikutukset on selvitetty kattavasti jo parisuhdelakia laadittaessa sekä sisäisen adoptio-oikeuden säätämisen yhteydessä."

Ja höpsis. Tässä syy:

"Mietinnössä [koskien sukupuolineutraalia avioliittolakia] on kartoitettu kansalaisaloitteen vaikutuksia uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan sekä taloudellisia vaikutuksia ja viranomaisvaikutuksia. Yksi näkökulma tuosta mietinnöstä näyttää kuitenkin puuttuvan, tai se ei nouse sieltä selkeästi esille, vaikka sitä eduskunnan lähetekeskustelussa muutamassa puheenvuorossa sivuttiin.

Nimittäin kysymys siitä, mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia perinteisen avioliittokäsityksen muuttaminen saattaa aiheuttaa kasvatuksessa ja opetuksessa aina päiväkodeista kouluihin saakka. Nämä voivat kyllä olla niitä lapsivaikutuksia, joita lakivaliokunnan enemmistö jäi kaipaamaan, mutta tämä asia olisi myös tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun.

Kysymys on laajempi kuin pelkästään tämän hetken oikeudellisten säännösten yhteensovittaminen. Silloin siirrytään adoptiosta ja uskontokuntien sisäisestä toiminnasta miettimään laajemminkin oikeutta perinteisten perhearvojen mukaiseen kasvatukseen ja opetukseen.

Tässä [sukupuolineutraali avioliittolaki] kansalaisaloitteessa on kyllä lähdetty siitä, että se ei sisällä ei-toivottavia perhepoliittisia seurauksia. Myös lakivaliokunnan mietinnön vastalauseessa todetaan, että lakimuutoksella ei tarkoiteta puuttua kenenkään henkilökohtaiseen avioliittokäsitykseen.

Olisiko kuitenkin syytä vielä miettiä tätä näkökulmaa, ennen kuin kiirehditään tekemään näin perustavaa laatua olevaa yhteiskunnallista muutosta. En ole aivan vakuuttunut siitä, niin kuin lähetekeskustelussa todettiin, että mitään tämän tyyppisiä ongelmia ei olisi ilmaantunut. Ainakin Pajalassa Pohjois-Ruotsissa oli viime viikolla tästä johtuvaa kohua, kun koulussa järjestettiin niin sanotuissa sateenkaariasioissa teemapäivät, jolloin osa vanhemmista ei halunnut oppilaitaan kouluun lähettää "

Kirjoittaja on pastorii ja varatuomari Jyrki Anttinen

---

Todellisuudessa tämän lakimuutoksen seurauksista ei ole tehty mitään muuta selvitystä kuin se, että aloitteen takana olevat ihmiset ovat luoneet kaikista varoituksista muutoksen seurauksista nokkelia parodioita.

Eikä sillä, lapsiasia on vain yksi elementti tätä keskustelua. Paljon tärkeämpänä pitäisin sitä keskustelua, mikä ylipäätään on perheiden yhteiskunnallinen arvo ja funktio. Lapsen asema ja hyvinvointi on tälle vahvasti alisteinen, ja sen tutkimininen yksin todennäköisesti johtaa siihen, että riittävää kausaalisuutta liberaaleille nillittäjille ei yksinkertaisesti kyetä esittämään riittävällä tieteellisellä tarkkuudella.
Pelottelulla viittaan etenkin tuulesta temmattuun väitteeseen, jonka mukaan avioliiton ja perheen arvo jollain tavalla kokisi inflaation homoparien avioliitto-oikeuden vuoksi. Sehän on täysin kökköpuhetta. Suuri osa Aito avioliitto -poppoon virheellisestä ja osin valheellisesta argumentaatiosta on osa tuon väitteen alla olevaa korttitaloa.

1. Yhdenvertaisen avioliitto-oikeuden vastustajien tosiasioihin perustumatonta kantaa paremminkin haastetaan. Toki keskustelun tuoksinassa tulee toisinaan päädyttyä puolin ja toisin henkilökohtaisuuksiin, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. Tällä ei tietenkään ole sinänsä tekemistä avioliittolain uudistuksen kanssa.

2. ja 3. Kouluilta todella pitää edellyttää yhdenvertaisuutta lähtökohdaksi. On myös selvää, että koulun tehtävä on sivistää, ei pitää tynnyrissä. On siis tuotava esiin yhteiskunnalliset ilmiöt sellaisina kuin ne ovat. Koulun pitää tarjota lapsille mahdollisuus saada neutraali kosketus myös sellaisiin asioihin, joita vanhempansa omaan ajatusmaailmaansa vedoten pitävät jotenkin alempiarvoisena. Tämäkään ei sinänsä liity tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymiseen.

4. Seta ei ole painostanut Heurekaa. Yhdistyksen Helsingissä toimiva alajärjestö saattoi Heurekalle tiedoksi tosiasian, ettei Aito avioliitto -poppoon toiminta perustu vakavasti otettavalle tieteelle tai tosiasioille, vaan syrjivälle puheelle.

5. Polygamian suuntaan voitaisiin mennä riippumatta avioliittolain uudistuksesta. Polygamisten liittojen mahdollisella jonkinlaisella yhteiskunnallisella tunnustamisella ei siis ole tekemistä tasa-arvoisen avioliittolain kanssa. Tämä on erityisen oiva esimerkki pyrkimyksesi nähdä kaikki kuvittelemaasi ideaaliin liittyvä muutos/kehitys kielteisenä - ja enemmän tai vähemmän tarkoitushakuisesta asioiden niputtamisesta.

Avioliittolain uudistus yksiselitteisesti parantaa sateenkaariperheissä elävien lasten asemaa.
Timo Soini:

"Soini ei kuitenkaan katso, että esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki nousisi esille hallitusneuvotteluissa. "Se kysymys on käsitelty, ja vain rippeet ovat vielä hallituksen pöydällä. Itse pidän sitä päätöstä vääränä ja onnettomana, mutta sellaisiakin päätöksiä joskus tehdään."

http://www.hs.fi/politiikka/a1429591675225

Eli jopa Soini (!!!) on heittänyt pyyhkeen kehään.
Timo Soini ei käy enää vaalikampanjaa, vaan nyt on osoitettava että hänessä ja persuissa on ministeriainesta ja kykyä tehdä kompromisseja.

Nähtäväksi jää, miten hyvin uusi linja pitää jos ja kun hallitustaipaleella tulee vastaan tiukempia paikkoja oikeasti merkityksellisissä asioissa.