- 1 / 6
- Olli Stålström
- 21.3.2012 9:02
Olen jo Setan perustamisvuodesta 1974 lähtien kiinnittänyt huomiota ja esittänyt vastalauseita sitä tapaa kohtaan, jolla uskonnolliset konservatiivit ovat harjoittaneet hengellistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa hlbt-ihmisiä kohtaan.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toiminut pappi-psykiatri Asser Stenbäck oli Suomen pahimpia homovihaajia ja hän suositteli homojen kastrointia 1950-luvulta lähtien.
Seuraavassa on ote väitöskirjastani, jossa kuvaan miten homoja kastroitiin aikanaan niin natsi-Saksassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessakin:
http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=40_10_1
Minun täytyy kuitenkin valittaen todeta, että olen tyytymätön siihen aggressiiviseen, asiantuntemattomaan tapaan, jolla uskontoa ja kirkkoa demonisoidaan ranneliikkeen palstoilla.
Otin Aslanin ja ranneliikkeen esimerkeiksi toisiaan vastaan asiattomasti hyökkäilevistä sisäänlämpiävistä pikku pumpuista kun Helsingin piispa Irja Askola vieraili Kallion seurakunnassa, jonka srk-neuvostoon kuulun.
Kehotin piispa Askolaa kutsumaan koolle totuus- ja sovittelukomission, jotta päästäisiin vihdoin asiallisesti ja silmäkkäin keskustelemaan yhteisen pöydän ääreen niin sanottuun eheytykseen liittyvistä ongelmista.
Kerroin piispa Askolalle ja hänen esikunnalleen, että hlbt-kenttä on hyvin monimuotoinen ja siinä vallitsee erilaisia asenteita uskontoa ja kirkkoja kohtaan.
Joudun jatkuvasti tutkijana ja tilastotieteilijänä tekemään erotteluanalyysejä ja sisältötutkimusta. Tämän vuoksi tiedän ettei edes ranneliike ole mikään stereotyyppinen monoliitti, eivätkä kaikki ranneliikkeen toimittajat ole asiantuntemattomia ja aggressiivisia juntteja.
Mutta sellaista tiedottamista esiintyy kuitenkin mielestäni liikaa ranneliikkeen palstoilla, jopa toimituksellisissa yhteyksissä.
Ranneliikettä aikaisempina vuosina lukeneet muistavat, miten olen esittänyt vastalauseita asiatonta, aggressiivista ja asiantuntematonta kirjoittelua kohtaan, jota on esiintynyt ranneliikkeen palstoilla.
Tietenkään en sano enkä tarkoita, että _kaikki_ ranneliikkeen kirkkoa ja uskontoa koskevat jutut olisivat asiattomia, mutta harmittaa, että järjestö, joka jo nimessään väittää edustavansa kaikkia sateenkaari-ihmisiä, käyttäytyy tavalla, joka saa tuntemaan myötähäpeää.
Olen yrittänyt saada ranneliikkeen toimittajat suhtautumaan eriytyneesti kirkkoihin ja uskontoihin. Samalla tavoin kuin sateenkaarikansa ei ole yhtenäinen monoliitti, ei myöskään kirkko ja uskonto ole mikään stereotyyppinen monoliitti.
Ei mikään kirkko kuohitse homoja. Aikoinaan joidenkin kirkkojen piirissä toimivat papit ja psykiatrit kehottivat kastroimaan ja tuomitsemaan homoja.
Mutta ne ajat ovat Suomessa ohi. Esimerkiksi Kallion seurakunta, jonka srk-neuvostossa toimin on jo toista vuosikymmentä tehnyt sateenkaarityötä ja puolustanut hlbti-väen ihmisarvoa.
Kallion seurakunnassa aloitimme niin sanotun kolehtikapinan, jossa kieltäydyimme keräämästä kolehtia järjestöille, jotka eivät hyväksy naisten ja hlbti-ihmisten yhdenvertaisuutta kirkossa ja yhteiskunnassa.
Olen itsekin hämmästynyt siitä ilmapiiristä joka vallitsee Kallion seurakuntaneuvostossa. Meitä on kaikkiaan 16 neuvoston jäsentä, joista 14 kuuluu Tulkaa kaikki-liikkeeseen, joka ajaa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta. Valtaosa neuvoston jäsenistä on nuoria tai keski-ikäisiä naisia, joilla on modernit ja valistuneet arvot, monilla vihreät tai punaiset - ei kaikilla.
Siihen verrattuna ranneliikkeen vanhat ja keski-ikäiset, poliittisesti konservatiiviset toimittajat ja kolumnistit ovat jopa melkoinen vastakohta. Pystyykö kukaan ranneliikkeen toimituskunnasta itsekritiikkiin?
Ja en aio ryhtyä ranneliikkeen palstoilla harjoittamaan juupas-eipäs -demonisointia. Olen pyytänyt piispa Askolaa toimimaan jonkinlaisena erotuomarina eri riitapukarien välillä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toiminut pappi-psykiatri Asser Stenbäck oli Suomen pahimpia homovihaajia ja hän suositteli homojen kastrointia 1950-luvulta lähtien.
Seuraavassa on ote väitöskirjastani, jossa kuvaan miten homoja kastroitiin aikanaan niin natsi-Saksassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessakin:
http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=40_10_1
Minun täytyy kuitenkin valittaen todeta, että olen tyytymätön siihen aggressiiviseen, asiantuntemattomaan tapaan, jolla uskontoa ja kirkkoa demonisoidaan ranneliikkeen palstoilla.
Otin Aslanin ja ranneliikkeen esimerkeiksi toisiaan vastaan asiattomasti hyökkäilevistä sisäänlämpiävistä pikku pumpuista kun Helsingin piispa Irja Askola vieraili Kallion seurakunnassa, jonka srk-neuvostoon kuulun.
Kehotin piispa Askolaa kutsumaan koolle totuus- ja sovittelukomission, jotta päästäisiin vihdoin asiallisesti ja silmäkkäin keskustelemaan yhteisen pöydän ääreen niin sanottuun eheytykseen liittyvistä ongelmista.
Kerroin piispa Askolalle ja hänen esikunnalleen, että hlbt-kenttä on hyvin monimuotoinen ja siinä vallitsee erilaisia asenteita uskontoa ja kirkkoja kohtaan.
Joudun jatkuvasti tutkijana ja tilastotieteilijänä tekemään erotteluanalyysejä ja sisältötutkimusta. Tämän vuoksi tiedän ettei edes ranneliike ole mikään stereotyyppinen monoliitti, eivätkä kaikki ranneliikkeen toimittajat ole asiantuntemattomia ja aggressiivisia juntteja.
Mutta sellaista tiedottamista esiintyy kuitenkin mielestäni liikaa ranneliikkeen palstoilla, jopa toimituksellisissa yhteyksissä.
Ranneliikettä aikaisempina vuosina lukeneet muistavat, miten olen esittänyt vastalauseita asiatonta, aggressiivista ja asiantuntematonta kirjoittelua kohtaan, jota on esiintynyt ranneliikkeen palstoilla.
Tietenkään en sano enkä tarkoita, että _kaikki_ ranneliikkeen kirkkoa ja uskontoa koskevat jutut olisivat asiattomia, mutta harmittaa, että järjestö, joka jo nimessään väittää edustavansa kaikkia sateenkaari-ihmisiä, käyttäytyy tavalla, joka saa tuntemaan myötähäpeää.
Olen yrittänyt saada ranneliikkeen toimittajat suhtautumaan eriytyneesti kirkkoihin ja uskontoihin. Samalla tavoin kuin sateenkaarikansa ei ole yhtenäinen monoliitti, ei myöskään kirkko ja uskonto ole mikään stereotyyppinen monoliitti.
Ei mikään kirkko kuohitse homoja. Aikoinaan joidenkin kirkkojen piirissä toimivat papit ja psykiatrit kehottivat kastroimaan ja tuomitsemaan homoja.
Mutta ne ajat ovat Suomessa ohi. Esimerkiksi Kallion seurakunta, jonka srk-neuvostossa toimin on jo toista vuosikymmentä tehnyt sateenkaarityötä ja puolustanut hlbti-väen ihmisarvoa.
Kallion seurakunnassa aloitimme niin sanotun kolehtikapinan, jossa kieltäydyimme keräämästä kolehtia järjestöille, jotka eivät hyväksy naisten ja hlbti-ihmisten yhdenvertaisuutta kirkossa ja yhteiskunnassa.
Olen itsekin hämmästynyt siitä ilmapiiristä joka vallitsee Kallion seurakuntaneuvostossa. Meitä on kaikkiaan 16 neuvoston jäsentä, joista 14 kuuluu Tulkaa kaikki-liikkeeseen, joka ajaa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta. Valtaosa neuvoston jäsenistä on nuoria tai keski-ikäisiä naisia, joilla on modernit ja valistuneet arvot, monilla vihreät tai punaiset - ei kaikilla.
Siihen verrattuna ranneliikkeen vanhat ja keski-ikäiset, poliittisesti konservatiiviset toimittajat ja kolumnistit ovat jopa melkoinen vastakohta. Pystyykö kukaan ranneliikkeen toimituskunnasta itsekritiikkiin?
Ja en aio ryhtyä ranneliikkeen palstoilla harjoittamaan juupas-eipäs -demonisointia. Olen pyytänyt piispa Askolaa toimimaan jonkinlaisena erotuomarina eri riitapukarien välillä.