- 1 / 14
- smo
- 7.7.2017 11:28
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien piirissä esiintyvästä rasismista on satunnaisesti puhuttu Suomessakin, vaikka etninen moninaisuus on ollut varsin vähäistä. Merkintöjä asian esiin ottamisesta on ainakin 1990-luvulta lähtien.
Tällä kertaa hlbti-vähemmistöihin liittyen Suomessa ruvettiin puhumaan rasismista syksyllä 2016, kun nousi esiin turvapaikanhakijoiden mahdollisuus sisäänpääsyyn helsinkiläisiin homoyökerhoihin ( http://ranneliike.net/teema/guldankan-palkinto-jaettiin-kadulla-ted-urholle?aid=12601 ja http://ranneliike.net/teema/dtm-perustelee-sisaanpaasyn-epaamista-joukolta-turvapaikanhakijoita?aid=12602 ), sillä anniskelupaikoissa tarkistetaan asiakkaiden ikä, eikä turvapaikanhakijoilla ollut tarvittavia dokumentteja käytettävissään. Joissain paikoissa käytäntöjä muutettiin, joissain ei.
Keväällä 2017 yökerho Herculeksen Facebooks-sivuille ilmaantui päivitys, joka on helposti mahdollista tulkita rasistiseksi, varsinkin jos on perillä puhtaasti ns. muukalaisvastaisissa keskusteluissa käytetyistä ilmaisutavoista. Yökerhon mukaan oli vahinko, että päivitys päätyi yökerhon FB-sivulle. Ravintolan toimitusjohtaja ilmaisi selvästi, ettei päivityksen sisältö edusta ravintolayhtiön kantaa. Esiin nousivat kuitenkin myös toimitusjohtajan omilla FB-sivuillaan julkaisemat päivitykset, joissa sävy on ollut samantapainen kuin ravintolan sivulle päätyneessä postauksessa. Twitterissä väittelyn tuoksinassa Herculeksen toimitusjohtaja päätyi uhkaamaan esitettyjen puheenvuorojen rasistisuuteen viitannutta bloggaria asianajajalla ( http://ranneliike.net/teema/yokerho-herculeksen-omistaja-uhkaa-bloggaajaa-asianajajalla?aid=13130 ).
Esiin on noussut monenlaisia puheenvuoroja. Osa on asiallisia, osa ei. Esiintyy vähättelyä, liioittelua, ohi puhumista, aggressiivisuutta ja kaikenlaista muutakin tunteita herättäville aiheille tyypillistä.
Keskustelun vaikeus
Keskustelu rasismi- ja vihapuhe -aihepiireistä ja asioista, joihin nuo voi liittää, on lievästi haasteellista. Yksi keskustelua suuresti vaikuttava tekijä on se, että keskustelun osapuolet pyrkivät venyttämään syrjinnän, vihapuheen ja rasismin määritelmiä oman näkökulman muotoisiksi; samat sanat tarkoittavat eri osapuolille eri asioita. Seurauksena on ohi puhumista ja väistelyä, sen asemesta, että puhuttaisiin konkreettisista asioista.
Joidenkin mielestä "suvakit" eivät salli esimerkiksi uskonnollisen ideologian kritisoimista. Toden nimissä on sanottava, että jotkut triggeröityvät heiluttamaan vihapuhe- ja rasismikorttejaan myös täysin aiheellisista ja asiallisista puheenvuoroista. He kaivavat maata moninaisuuden hyväksynnän alta. Toisaalta, jotkut asiattomaan sävyyn näkemyksiään vieraista kulttuureista esittävät puolestaan uhriutuvat oitis ja alkavat heilutella sananvapauskorttia, jos heidän selvästi muita ihmisiä halventavia ulostulojaan kritisoidaan.
Tilannetta voi pitää kuplien ( http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=15132 ) yhtenä muotona. Ei ymmärretä oman (tietyn) viiteryhmän ulkopuolisten elämää, maailmaa ja vaikuttimia. Koska kokemusmaailmat eivät kohtaa, jää dialogi syntymättä. Näihin kupliin liittyy yleensä rankkaa yksisilmäisyyttä, yleistämistä ja haluttomuutta asettua muiden asemaan. Suoranaista kyvyttömyyttä ymmärtää. Näissä kuplissaan tuntuvat viihtyvän erityisesti hyvin vahvoja mielipiteitä omaavat, itse mielipiteistä riippumatta. Ammattiloukkaantujia ja uhriutumiskykyisiä on näissä kaikissa kuplissa.
Sateenkaarikansa ja asenteet
On täysin luonnollista, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on monenlaisia asenteita monia asioita kohtaan, ihan siinä missä muillakin - sillä samalla lailla olemme rakentaneet elämäämme olemassaolevista lähtökohdista ponnistaen. Olemme tunteneet huolta vanhemmistamme, lapsistamme, muista läheisistämme ja toimeentulostamme. Vaikeissakin tilanteissa vaikkapa tottumukset, perinteet ja usko ovat viimeisinä oljenkorsina kantaneet. Sitten yhä kiihtyvän muutoksen tuulet puhaltavat tomuksi sitä, mihin olemme kasvaneet ja mitä olemme kokeneet olleemme rakentamassa. Ei ole helppoa opetella näkemään asioita uusin silmin. Toiset mukautuvat paremmin kuin toiset. Meillä on erilaiset valmiudet käsitellä jatkuvaa muutosta.
Toisaalta esimerkiksi Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentit Facebookissa tähän Hercules-tapaukseen liittyen ovat maailmaakin nähneeltä henkilöltä aika yksisilmäisiä; hän ihmettelee sitä, miksi "homolla on moraalinen velvollisuus fanittaa tai ainakin olla arvostelematta ideologiaa, jonka kaikkien merkittävien koulukuntien mukaan homot pitää tappaa" - ja samalla hän ihmettelee, miksi samaan aikaan "on jokaisen homon moraalinen velvollisuus paheksua, vastustaa ja natsitella puoluetta, joka suhtautuu kielteisesti sukupuolineutraaliin avioliittolakiin".
Halla-aho kuitenkin laittaa vastakkain kaksi hyvin erilaista asiaa: a) puolueen, jolla on selkeä (ideologioihin perustuva) agenda ja jossa vaikuttavat ihmiset ovat lähteneet sen agendaa edistämään, sekä b) uskonnon/kulttuurin, jonka piirissä olevat ihmiset ovat syntyneet/kasvaneet siihen ja jonka oppia yksilöt lopulta tulkitsevat oman elämänsä osalta hyvinkin monilla eri tavoilla. Käytännössä ideologian (tässä tapauksessa uskonnon/kulttuurin) arvosteleminen tapahtuu useimmiten enemmän tai vähemmän halventamalla uskontoon/kulttuuriin sitoutuneita yksilöitä.
Pitäisi muistaa, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti yksilöitä - ja kaikkia pitäisi kohdella aina kunnioituksella.
Tällä kertaa hlbti-vähemmistöihin liittyen Suomessa ruvettiin puhumaan rasismista syksyllä 2016, kun nousi esiin turvapaikanhakijoiden mahdollisuus sisäänpääsyyn helsinkiläisiin homoyökerhoihin ( http://ranneliike.net/teema/guldankan-palkinto-jaettiin-kadulla-ted-urholle?aid=12601 ja http://ranneliike.net/teema/dtm-perustelee-sisaanpaasyn-epaamista-joukolta-turvapaikanhakijoita?aid=12602 ), sillä anniskelupaikoissa tarkistetaan asiakkaiden ikä, eikä turvapaikanhakijoilla ollut tarvittavia dokumentteja käytettävissään. Joissain paikoissa käytäntöjä muutettiin, joissain ei.
Keväällä 2017 yökerho Herculeksen Facebooks-sivuille ilmaantui päivitys, joka on helposti mahdollista tulkita rasistiseksi, varsinkin jos on perillä puhtaasti ns. muukalaisvastaisissa keskusteluissa käytetyistä ilmaisutavoista. Yökerhon mukaan oli vahinko, että päivitys päätyi yökerhon FB-sivulle. Ravintolan toimitusjohtaja ilmaisi selvästi, ettei päivityksen sisältö edusta ravintolayhtiön kantaa. Esiin nousivat kuitenkin myös toimitusjohtajan omilla FB-sivuillaan julkaisemat päivitykset, joissa sävy on ollut samantapainen kuin ravintolan sivulle päätyneessä postauksessa. Twitterissä väittelyn tuoksinassa Herculeksen toimitusjohtaja päätyi uhkaamaan esitettyjen puheenvuorojen rasistisuuteen viitannutta bloggaria asianajajalla ( http://ranneliike.net/teema/yokerho-herculeksen-omistaja-uhkaa-bloggaajaa-asianajajalla?aid=13130 ).
Esiin on noussut monenlaisia puheenvuoroja. Osa on asiallisia, osa ei. Esiintyy vähättelyä, liioittelua, ohi puhumista, aggressiivisuutta ja kaikenlaista muutakin tunteita herättäville aiheille tyypillistä.
Keskustelun vaikeus
Keskustelu rasismi- ja vihapuhe -aihepiireistä ja asioista, joihin nuo voi liittää, on lievästi haasteellista. Yksi keskustelua suuresti vaikuttava tekijä on se, että keskustelun osapuolet pyrkivät venyttämään syrjinnän, vihapuheen ja rasismin määritelmiä oman näkökulman muotoisiksi; samat sanat tarkoittavat eri osapuolille eri asioita. Seurauksena on ohi puhumista ja väistelyä, sen asemesta, että puhuttaisiin konkreettisista asioista.
Joidenkin mielestä "suvakit" eivät salli esimerkiksi uskonnollisen ideologian kritisoimista. Toden nimissä on sanottava, että jotkut triggeröityvät heiluttamaan vihapuhe- ja rasismikorttejaan myös täysin aiheellisista ja asiallisista puheenvuoroista. He kaivavat maata moninaisuuden hyväksynnän alta. Toisaalta, jotkut asiattomaan sävyyn näkemyksiään vieraista kulttuureista esittävät puolestaan uhriutuvat oitis ja alkavat heilutella sananvapauskorttia, jos heidän selvästi muita ihmisiä halventavia ulostulojaan kritisoidaan.
Tilannetta voi pitää kuplien ( http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=15132 ) yhtenä muotona. Ei ymmärretä oman (tietyn) viiteryhmän ulkopuolisten elämää, maailmaa ja vaikuttimia. Koska kokemusmaailmat eivät kohtaa, jää dialogi syntymättä. Näihin kupliin liittyy yleensä rankkaa yksisilmäisyyttä, yleistämistä ja haluttomuutta asettua muiden asemaan. Suoranaista kyvyttömyyttä ymmärtää. Näissä kuplissaan tuntuvat viihtyvän erityisesti hyvin vahvoja mielipiteitä omaavat, itse mielipiteistä riippumatta. Ammattiloukkaantujia ja uhriutumiskykyisiä on näissä kaikissa kuplissa.
Sateenkaarikansa ja asenteet
On täysin luonnollista, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on monenlaisia asenteita monia asioita kohtaan, ihan siinä missä muillakin - sillä samalla lailla olemme rakentaneet elämäämme olemassaolevista lähtökohdista ponnistaen. Olemme tunteneet huolta vanhemmistamme, lapsistamme, muista läheisistämme ja toimeentulostamme. Vaikeissakin tilanteissa vaikkapa tottumukset, perinteet ja usko ovat viimeisinä oljenkorsina kantaneet. Sitten yhä kiihtyvän muutoksen tuulet puhaltavat tomuksi sitä, mihin olemme kasvaneet ja mitä olemme kokeneet olleemme rakentamassa. Ei ole helppoa opetella näkemään asioita uusin silmin. Toiset mukautuvat paremmin kuin toiset. Meillä on erilaiset valmiudet käsitellä jatkuvaa muutosta.
Toisaalta esimerkiksi Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentit Facebookissa tähän Hercules-tapaukseen liittyen ovat maailmaakin nähneeltä henkilöltä aika yksisilmäisiä; hän ihmettelee sitä, miksi "homolla on moraalinen velvollisuus fanittaa tai ainakin olla arvostelematta ideologiaa, jonka kaikkien merkittävien koulukuntien mukaan homot pitää tappaa" - ja samalla hän ihmettelee, miksi samaan aikaan "on jokaisen homon moraalinen velvollisuus paheksua, vastustaa ja natsitella puoluetta, joka suhtautuu kielteisesti sukupuolineutraaliin avioliittolakiin".
Halla-aho kuitenkin laittaa vastakkain kaksi hyvin erilaista asiaa: a) puolueen, jolla on selkeä (ideologioihin perustuva) agenda ja jossa vaikuttavat ihmiset ovat lähteneet sen agendaa edistämään, sekä b) uskonnon/kulttuurin, jonka piirissä olevat ihmiset ovat syntyneet/kasvaneet siihen ja jonka oppia yksilöt lopulta tulkitsevat oman elämänsä osalta hyvinkin monilla eri tavoilla. Käytännössä ideologian (tässä tapauksessa uskonnon/kulttuurin) arvosteleminen tapahtuu useimmiten enemmän tai vähemmän halventamalla uskontoon/kulttuuriin sitoutuneita yksilöitä.
Pitäisi muistaa, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti yksilöitä - ja kaikkia pitäisi kohdella aina kunnioituksella.