Moi oon hengissä vielä.
En tiiä. En saanut harjoittelupaikkaa, täksikään kesäksi. Eli musta ei vieläkään tuu mitään, valmistuminen viivästyy taas puolella vuodella ainakin ja. Meh. En oikeestaan välitä.
Ärsyttää ko äiti panikoi mun puolesta. Tukeudun mieluummin Taijaan ko äitiin tässä asiassa, kun äiti ei vaan yksinkertaisesti voi ymmärtää mitä tämä on.
Jos vaikka veis roskat kohta. Joo. Kekke tulee kylään piakkoin, pöhnöretriittiin. Toivottavasti se helpottaa pientä, sillon vähän vaikeeta taas.
No kellä ei olis? :D Mä keräilen ihmisiä joilla on vaikeeta ja sitten silitän niitä ja toivon että se auttaa.
Jännä pysähtyneisyyyden tunne.
2 kommenttia
Tui
31.3.2006 22:10
Äitien tehtävänkuvaan kuuluu panikoituminen tyttärien puolesta ja täysin järjettömästi. Ja edelleen on hyvä tavoite jos valmistut ennen minua eli seuraavan viiden vuoden sisään. Siinä ajassa luulisi ehtivän ainakin toisen meistä valmistua. :D Ja Laikaretriitti <3 ei voi olla auttamatta. Ja ni. pus. hullut täällä jatkaa kikatteluaan.
Tui
31.3.2006 22:22
ja kyllä silitys auttaa.