• Rainer

Surullinen tapaus

Kylläpä toi aika kuluu. Tarkoituksena on ollut jo kirjoitella paljon säännöllisemmin mutta vuodenvaihde on meillä töissä aina kovin kiireistä aikaa. Sosiaalitoimistossa kun vuodenvaihde on yksi niitä kaikkein vilkkaimpia kausia ainakin meilläpäin. Ja yleensä vilkkaus ei ole kovin iloinen asia.

Oma elämäni on myöskin ollut hieman turbulenssissa. Itselläni ei ole pitkään aikaan ollut seurustelusuhdetta enkä ole kovin kiinnostunut harrastamaan yhden yön juttuja. Olen varmaan siinä mielessä aika vanhanaikainen että mielestäni parisuhde ilman vastuuta ei ole mikään oikea parisuhde. Itse kaipaan kumppanilta 100% sitoutumista yhteiseen projektiin ja olen myös itse valmis tietenkin samaan. Niistä lähtökohdista vaan aika harva on valmis pistämään itseään likoon. Ehkä myös loputon työnteko on itselläni keino paeta sitä ettei tarvitse ajatella omaa läheisyyden kaipuuta joka kuitenkin jollain tasolla on olemassa.

Mua itseäni on viime päivinä jäänyt vaivaamaan erään ihmisen kohtalo. Tietysti työn kautta näkee käytännössä ihan mitä vaan mutta vasta silloin kun samassa rappukäytävässä joka päivä törmää samaan ja stressaavaan ihmiskohtaloon niin se jää ajatuksiin ja uniin kiertelemään. Nimittäin tässä samassa kerroksessa asuu hyvin nuori ja kaunis poika. Kaipa hän sitten juuri ja juuri parikymppinen on kun yksin asuu, mutta näyttää valtavan viattomalta ja hukassa olevalta. Valitettavasti hänelle on näyttänyt kehittyneen alkoholiongelma, joka saattaa hyvin nopeastikin tuhota poikaparan elämän.

Olen muutaman viikon aikana kiinnittänyt huomiota että hän tulee aika usein vastaan alkon kassi kädessään tai olutpullot kilisten kauppakassissaan. Viime aikoina tuntuu että tahti on vaan kiihtynyt
kun lähes päivittäin näen hänen jotain kanniskelevan. Kyllä hän näyttää jotain opiskelevan mutta jokin surullinen piirre hänen olemuksessaan paljastaa että asiat eivät ole kohdallaan.

Aloitin viime viikolla juttelemaan hänen kanssaan vähän kartoittaakseni tilannetta. Tietysti hänen siro ja kaunispiirteinen olemuksensa houkuttelee myös tekemään tuttavuutta, täytyy myöntää. Aika vähäpuheiselta hän on alussa tuntunut. Toivotin hänelle hyvää vuodenalkua ja kysyin onko hän kauankin asunut samassa kerroksessa. Hän kertoi muuttaneensa paikkakunnalle vasta vähän aikaa sitten.

Olen siitä lähtien tervehtinyt häntä. Hän nykyään tervehtii myös minua ja hymyilee. Perjantai-iltana hän tuntui olevan kovin humalassa baarista tullessaan. Hän jopa horjahti minua kohti yrittäessään painaa hissin nappulaa. Tunsin oudon tunteen sisälläni kun yritykseni pitää hänet pystyssä muuttui lähes halaukseksi. Sanoin hänelle huolestuneena että hän on tainnut ottaa vähän liikaa ja hän itse myönsi että viime aikoina on tullut otettua vähän runsaanpuoleisesti.

Pidän itseäni aika hyvänä ihmistuntijana ja vaistoan aika usein kun isompia ongelmia ilmestyy kuvioihin mukaan. En aio luovuttaa hänen suhteensa vaan yrittää tutustua häneen paremmin ja selvittää mitkä syyt tekevät hänen elämästään niin onnettoman.

2 kommenttia

JPHki

12.1.2009 11:13

"Ehkä myös loputon työnteko on itselläni keino paeta sitä ettei tarvitse ajatella omaa läheisyyden kaipuuta..."
Hienoa, että osaat ottaa tuollaisen mahdollisuuden huomioon. Varo tuota loukkua, olen tavannut lukemattomia ihmisiä, jotka toimivat noin vielä esim. viisikymppisinä ja ovat vieraantuneet toivottoman kauas ihmissuhteessa elämisen todellisuudesta, vaikka sitä koko ajan kaipaavat.

"Itse kaipaan kumppanilta 100% sitoutumista yhteiseen projektiin."
Jos pysyt noin ankarassa ajattelumallissa, parisuhteen löytäminen voi olla vaikeaa (se on sitä joka tapauksessa). Ainakin tutustumisvaiheessa täytyy unohtaa omat "vaatimukset" ihan tyystin ja selvittää mieluummin mitä toinen haluaa ja millaiseksi yhdessäolo muotoutuu. Epärealistiset odotukset ovat käsitykseni mukaan suurin syy vaikeuksiin löytää seurustelukumppania ja seurustelusuhteiden päättymisiin. Ei mantrana toistettu "sitoutumisen pelko", mitä se sitten lieneekin.

Vastaa kommenttiin

Jätä tyhjäksi

Rainer

12.1.2009 23:49

Varmaan olet aika pitkälti oikeassa. Lupaan miettiä sanomaasi.

Vastaa kommenttiin

Jätä tyhjäksi