- Pala minua #2 - Trans. -
___martin:
Mikä siinä poikuudessa on sitten Sinulle sopivampaa kuin tyttöydessä?
Mistä näet, että olet väärässä ruumiissa verratessasi tytön ja pojan ruumista?
___Se vaan yksinkertaisesti tuntuu väärältä. Se on jotain mitä en tunne olevani.
Luultavasti juurtunut monien vuosien takaisesta kuvasta tytöistä sukupuolena. Tytöt olivat niitä julmimpia ja mun silmään tosi pinnallisia ja hermoille käyviä.
Olen aina pitänyt itseäni poikamaisena tyttönä, ihan pienestä asti. Mietin todella usein, olenko poika, voisiko olla mahdollista että minusta _tulisi isona poika (vaikken tiennyt suuntauksista mitään). Hyvä kysymys, pitääpi miettiä asiaa tarkemmin että saisi paremman vastauksen luotua!
___kesäpoika:
Onko sulla transsukupuolisen ihmisen vai pojan identiteetti?
Koetko että jos olisit syntynyt pojaksi niin kaikki olisi ok, vai että transsukupuolisuus on ikäänkuin osa sua?
Tahdotko tulla kohdelluksi poikana, and no questions? Oletko poika vai ei-tyttö?
Miten koet oman vartalosi?
Onko susta esim. inhottavaa että sua kosketetaan, vaikea halata tms. väärältä tuntuvan vartalon takia?
Onko sulla itsellä yksin inhon tunteita tms. tytön vartaloa kohtaan?
Kun kohtaat uusia ihmisiä, niin kerrotko olevasi transsukupuolinen vai poika?
Koetko että kun pääset eroon väärästä vartalosta voit jollain tavalla vapautua hyväksikäytöstä ja kaikesta mikä siihen liittyy?
Olisiko yhtä haluttavaa olla poika jos hyväksikäytön kohteena olisi ollut synnynnäinen pojan vartalo?
Koetko olevasi homo, vai sillä tavalla sukupuolten ulkopuolella, ettei suuntautuminen tunnu määriteltävältä?
___itseasiassa miettiny mun identiteettiä tosi paljon viime aikoina, kun tuli puheeks Danielin kanssa. En osaa tosissaan sanoa. En oikeastaan mieti sitä. Koen vaan olevani minä; haluan olla tätä fyysisesti, käyttää tälläisiä vaatteita ja olla tälläinen. Oon tietty luonteeltani tosi kokeilun halunen, ehkä kumminki koko tää "kokemus tyttönä" on jotenki kasvattanu. En tiedä. Musta olis tietty kiva että perään huudettais mielummin "homo" kuin "lesbo" :D a guy and no questions olis tosi kiva.
Ulkonäöstä, en pitäny yhtään tyttömäisistä piirteistä. Omasta mielestä mun naama ei oo koskaan sopinu tytölle. Oon ruma tytöks, mut ihan ok pojaks (joo, tää on todistettu. Muijat haukku tyttönä, nytte saa vaikka mitä silmäniskuja ynnä muita kadulla :D) Mulla ei oo koskaan ollu kumminkaan niin tyttömäistä kehoa, ei isoja rintoja tai lantiota. Mut kumminki vartalo on ruma kumpaanki sukupuoleen, joten ainakin top surgery vähintään olis kiva, eikä tartis bindatakaan. Mulla ei oo ongelmaa kosketuksen kanssa, nautin pelkästään siitä että joku halaa (tosi kivalta kuulostaa joo). Mulla oli jo "tyttöaikoina" vaikeuksia itseinhon kanssa ja paineita ulkonäöstä "en mä edes halua rintoja! Jätkät tykkää vaan jos on isot. Tytötki kattoo nenän vartta pitkin"
Itseasiassa, ihmiset ei niin kovin usein kysy. Riippuu tilanteesta. Esim. koulussa, niitä "sateenkarikansa" esitelmiä mitä ollaan pidetty, oon avoimesti kertonu olevani transsukupuolinen.
En tunne että hyväksikäyttö liittyy asiaan ollenkaan. Se on vaan ikävä sivuseikka mun minä kuvan kehityksessä.
Homo, tai ehkä lähinnä panseksuaali.
