"Kun kuulen sanan "lisäaika", poistan aseestani varmistimen"

Mikä ihme perusopiskelijoita vaivaa tätä nykyä!?! Tänään yksi kurssilla olevista kundeista mailasi ja sanoi, että nyt vähän ahistaa ja nyt sitten tarvitsisi lisäaikaa kotitehtävien tekemiseen, kun viikonloppu meni ahistuksen potemiseen. Ehkä olen ollut jenkeissä liian kauan, mutta nyt pulssi kyllä kohoaa, kun tullaan ruinaamaan kaikkea mahdollista ties millä tahansa verukkeella. Täällä on erityinen toimisto, jonka funktio tuntuu olevan kaikenlaisten lappusten kirjoittaminen ja sitten opiskelija saakin elää kuin pellossa. Meikäläisen sympatiapankista on nyt krediitti loppu! Miksei voida olla kaikki aikuisia ja tehdä töitä kuin aikuiset, kun vielä ollaan yliopistossa ja kaikki?

Kyseessä ei ole empatian puute niitä kohtaan, joilla on ihan oikeita ongelmia, vaan lähinnä vit*tusta siitä, että joka siunatun kurssilla tulee joku pallinaama avautumaan ja vaatimaan erikoiskohtelua mitä erilaisimmissa muodoissa. Kyllä joskus olisi itsekin mieli tehnyt marssia lekurille ja pyytää saitsua erilaisiin ahdistuksiin / masennuksiin / työuupumuksiin tässä vuosien varrella, kun ei ole napannut tehdä toitä, mutta kun se ei vaan toimi niin. Jos meikäläinen on opetusassarina poissa, se tarkoittaa sitä, että kurssia pitävä proffa vitt**ntuu meikäläiseen hyvin nopeasti, koska se joutuu itse tekemään ne likaiset hommat, ja tarkastettavat kotitehtävät kasantuu poydälle yms. yms., joten helpommalla pääsee, kun ottaa kolme Buranaa ja painaa sisulla läpi. Olen opettanut keuhkokuumeessa, kuultuani kotoa rakkaan koiran kuolemasta, unettomien öiden jälkeen yms. yms., mutta show must go on - ei niitä poissaoloja kukaan kollega paikkaa, chacun pour soi.