Kummallista, miten usein sitä törmää ihmisten kapeakatseisuuteen seksuaalisista suuntautumisista puhuttaessa. Miten se on nykymaailmassa mahdollista? Tuutin täydeltä tulee kaikkea mahdollista pornoa ja silti tosielämässä kukaan ei oikeasti osaa edes ajatella tai epäillä kenenkään olevan mitään muuta kuin hetero? On hieman vaikeaa gynellä kakistella että en mä niitä pilsuja halua syödä, kun ei ole tota raskauden aiheuttajaa pitkään aikaan tulossa lähelleni... Aargh. "Tule sitten uudestaan kun alkaa ne pojat kiinnostamaan enemmän." Eli en koskaan? Miten tuo on oikeasti mahdollista? Kyllä olisin tilannetta selittänyt, jos se ois antanut suunvuoron, mutta ei niin ei.
"Niin monet kerrat oon pettänyt itseni, leikkinyt, että mä olisin joku muu,
miks ei kukaan tuu ja pelasta mua pulasta, opasta oikeelle kadulle,
estä hukkumasta hulluuteen, pahuuteen,
kompastun, pohjaan uppoon, kastun läpimäräksi ja kun takas astun
valon nään, onko ketään, jäljellä, joka vois anteeksi antaa mun pienuuden
jos löytäisin uuden minuuden, tai sit ei, anyway.."
Mariska: En mä osaa
Anatheman Closer on nyt kyllä kova sana, on niin ikävä Sinua. Hei voisko joku nyt kelata 5 päivää eteenpäin, sillee tuplanopeudella? En jaksa odottaa viikonloppuja, että saan nukkua kanssasi ja piiloutua neljän seinän sisään. En enää loppuviikosta jaksa raahautua kouluunkaan, kun tiedän, ettet ole siellä. Olen nyt jo riippuvainen, vasta kuukausi takana? Pelottavaa. Mutta en mä jaksa ajatella, kestän kuukauden ja sitten on vapaus. Jaksan ehkä.
Let me sit right here.
