You're the only one who makes me happy

hieman historiaa näin alkuun.

10.3. -07
"Ei se koskaan ole ollut vaikeaa myöntää omia tunteita itselleen, mutta ei tässä näin silti pitänyt käydä, että ihastun naiseen, varsinkaan sinuun, ystävään. Ei tällä tavalla, ei näissä olosuhteissa. Olet liian tärkeä, ja niin tietämätön tunteistani, en halua rikkoa mitään. Mitä ihmettä teen sinun kanssasi."

Mutta onneksi yritin. Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Saan olla kanssasi, saan luvallisesti pitää sinusta, vaikka sitten aivan liikaa. Tuntuu, että kukaan ei vain osaa iloita kanssamme, ympärillämme on harmaata ja vaivalloista. Ainoastaan sinun seurassasi osaan elää ja iloita. Tarvitsen sinut, en lääkkeitä enkä terapiaa.
ANGSTIA:(En jaksa ihmetteleviä ja uteliaita katseita, kun vain hipaisenkin sinua. Miksei ole paikkaa josssa olla rauhassa, huonetta, jonka voisi täyttää sillä iloisuudella ja välittämisellä, joka minussa on? En halua enää varoa puolestasi, suojella sinua katseilta ja ilkeiltä sanoilta, meistä puhutaan kumminkin.) Tyttöni on kaapissa, minä en. Ei toimi. Katsotaan nyt. *huoh*

OSTETAAN: piilopaikka ja valepuku.