Turvaa vailla.
Ahneet silmät syövät nälkäänsä
sanojamme
kosketustamme.
Korvat kuulevat seinien läpi
kirjaimet kaikuvat pitkään.
Terävät kielet ehtivät askeleitten
edelle ja pysäyttävät.
Hengitys nopeana,
säikähtäen kaikkea
kuljen suojellen
sinua,
niiltä.
oma pieni typerä tekeleeni. En tiedä enää oikein sen paikkaansapitävyyttäkään. kärsikää, oi lukijat.
1 kommentti
audinkopoika
26.6.2007 01:59
Oi..niin kiva runonpätkä. Tykästyin :)