Ahdistaa...

Työssä ahdistaa. Olen liian huolehtivainen alaisteni hyvinvoinnista, en osaa sitä kylmää ja tunteetonta suhtautumista mitä minulta vaaditaan ja mikä on firman yleinen linja. Minulle ihmiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Ei tämä ole ensimmäinen kerta kun sukset menevät ristiin muun managementin kanssa, mutta näin pahalta ei ole tuntunut ennen. Miksi en osaa olla välittämättä? Miksi helvetissä olen inhimillinen johtaja, kun siitä ei palkaksi saa kuin moitteet ylemmältä taholta?
Tiedän, että henkilöstöni pitää minusta, koska välitän, kuuntelen ja autan parhaani mukaan, mutta kuinka kauan jaksan taistella tuulimyllyjä vastaan? Ja se olkapää, jota nyt tarvitsisin itse, on pirun kaukana..
Vaihdanko työpaikkaa vai kovetanko itseni, lakkaan välittämästä muista kuin itsestäni ja viis veisaan ihmisten tunteista? Vaihtoehdot ovat vähissä.