HOLA PAOLO! Se ollee päivän sana. Kaikki on hieman toisin, kun eilisen mietteistä olisi voinut lukea tai odottaa. Ollaan edelleen yhdessä. Tiiviimmin kuin aikaisemmin. Hetken luulin sen olevan loppu, mutta vähänpä tiesin. Ilta päättyi kyyneliin. Itkin rakkaudesta ja surusta. Ennen kaikkea itkin syntieni vuoksi.
Kuinka olenkaan näin julma - mitä tein ja miksi? Enhän ole avautunut Jerelle, näyttänyt hänelle sisintäni. Silti olin jo tuominnut hänet! Kuka luulenkaan olevani? Tulkoot kaikki muuksi. Kukkikoot minusta rakkaus! HOLA PAOLO - näin olkoot! Rakkaus nouskoot ja KUKOISTAKOOT!
Nyt ymmärrän, ettei todellisella rakkaudella ole täydellistä ilmentymää. Se rakkaus, jota tarjoamme muille, on omien kokemustemme summa. Emme ole kaikkina aikoina avoimia tunteille. (sanoo mies, jonka kaulassa on fritsu!)
