Surullinen enkeli

Rannalta kävellessäni törmäsin rantabulevardilla valkoiseen enkeliin. Väsyneenä hän oli istahtanut kiveykselle, tuijotti apeasti eteensä, toisessa kädessä tupakka ja toisessa oluttuoppi.

Oli tienaamassa leipäänsä. Koossa näytti olevan vain muutama euro. Se panee mielen apaattiseksi, jos kyse on leivästä.

Seiso siinä kiveyksellä tunteja, auringon paahteessa, valkoisella värillä maalattuna. Ja rahaa ei tule.

Lähtö kotiin alkaa häämöttää. Osin surullista, mutta kotiin on mukava palata. -Kaipaan rakkaitani.

Mutta lähin "kaipaus" tulee vatsasta. On illallisen aika. Etsimään siis hyvää ravintolaa.